Pähkinänkuoressa
Mitä on siirtolapuutarha? tietosanakirja määrittelee sen näin:
Siirtolapuutarha, kaupungin tai joskus muun yhteisön tahi yksityisen omistama puutarha-alue, jonka pienet palstat (Suomessa tavallisimmin 3-4 aaria) vuokrataan halukkaille pitkä-aikaisella sopimuksella.
Siirtolapuutarha-aate on lähtöisin Saksasta, missä tri J.C. Schreber perusti ensimmäisen siirtolapuutarhan v. 1870 Leipzigiin. Aate levisi vähitellen useisiin Euroopan maihin, esim. Venäjällä kuuluisat datzat, Puolassa, Itä-Saksassa, Virossa, Ruotsissa jne. Aluksi nämä olivat nimenomaan ruokatarvikkeiden, kuten marjojen, juuresten omenien ym. viljelypalstoina.
Suomeen siirtolapuutarha-aate syntyi 1900-luvu alussa Porvoossa. Tosin yhtään mökkiä ei sinne rakennettu, eikä yhdistystä perustettu. Ensimmäiset kunnalliset siirtolapuutarhat syntyivät Tampereelle, Hatanpäälle v. 1916. Samana vuonna palstoja perustettiin myös Ouluun. Helsinkiin Ruskeasuolle ensimmäiset siirtolapuutarhamökit rakennettiin v. 1918. Nämäkin oli tarkoitettu työväestölle suoranaisesti ruoan viljelemiseen.
Nyt siirrymme Talin siirtolapuutarhan historian käsittelyyn (Talin Siirtolapuutarha-yhdistyksen kautta);
Talin Siirtolapuutarha vuodesta vuoteen
1935 ”Helsinki saa uuden siirtolapuutarhan Taliin. Vaikkakaan ojitus ja tientekotyöt eivät vielä ensi kesään mennessä lopullisesti valmistu, on Helsingin kaupunki päättänyt ryhtyä vuokraamaan palstoja Talin uudesta siirtolapuutarhasta. Tämäkin siirtola-puutarha laitetaan helsinkiläiseen tapaan siten, että kaupunki salaojittaa maan, rakentaa sinne tiet sekä pitää kunnossa istutukset. Kaupunki vuokraa myös palstat suoraan jokaiselle viljelijälle. Viljelijät voivat rakentaa piirustusten mukaisen majan ja asua niissä toukokuun 1. päivästä lokakuun 15. päivään. Talin palstat ovat hyvin kysyttyjä. Helmikuun 25. päivään mennessä niitä oli vuokrattu sitovasti jo yli 80 palstaa. Mainittakoon, että Helsingin rautatieasemalta on matkaa Taliin noin 8 km.” (”Siirtolapuutarha” –lehti)
1936 Keväällä iskettiin ensi kertaa Talissa lapiot saviseen peltoon ja työ alkoi. Työssä tuli nälkä sekä jano, joita lievittämään saatiin pääportin luokse Elannon kesäkauppa. Oma palsta vei vielä tuona kesänä kaiken ajan, vaikkakin syksyllä yritettiin saada aikaan omaa yhdistystä.
Talissa on vielä 2012 yksi alkuperäinen mökki.
1937 Ensimmäinen vuosikokous pidettiin toukokuun 9. päivänä ja paikkana oli alueella sijainneen vanhan ladon seinusta. Kokouksessa valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Hjalmar Nyström. Ensimmäinen juhla vietettiin heinäkuun 4. päivänä, jolloin vihittiin käyttöön Helsingin kaupungin yhdistykselle luovuttama Talin kartanon renkitupa, joka yleisessä kielenkäytössä nimettiin kerhotaloksi. Väkeä juhlassa arvioitiin olleen noin 300 henkeä. Johtokunta päätti hankkia alueelle puhelinkioskin, paikkana keskiaukio. Tämä hanke toteutui syksyyn mennessä. Tärkeäksi koettiin myös postinkulku, joka hoidettiin palkkaamalla posteljooni kantamaan talilaisten postia Pitäjänmäen asemalta Elantoon.
1938 Alueelle saatiin valaistus ja omenavartiot alkoivat. Kaupunki korjaili kerhotalon paremmin yhdistykselle sopivaksi. Talveksi kerhotalon toisen kerroksen asuintilat vuokrattiin yhdistyksen jäsenelle.
1939 Johtokunta hyväksyi yhdistykselle merkin, jonka suunnitteli yhdistyksen jäsen Urho Lampi. Yhdistyksen jäsenten puutarhanhoidon sekä alueen yleisen siisteyden parantamiseksi johtokunta aloitti syyskesällä palstojen hoitokilpailun. Järjestettiin myös yhdistyksen omat arpajaiset. Kerhotalolla pidettiin elokuussa siirtolapuutarhatuotteiden näyttely, joka oli onnistunut sekä näytteillepanon että katselijamäärän suhteen.
1940 Alueen henkilöluvuksi tilastoitiin 507 ihmistä, joista 196 oli alle 16-vuotiaita. Krokettipeli esiteltiin talilaisille.
1941 Yhdistyksen juhlien ja muun toiminnan helpottamiseksi hankittiin kerhotalolle kovaäänislaite. Tarkoitus oli myös järjestää alueen 5-vuotisjuhlat, mutta ajatus kariutui kohtalokkaasti, kun maamme huomasi olevansa jälleen sodassa. Kerhotalokin joutui joksikin aikaa reserviläisten majoituskäyttöön.
1942 ”Tässä kamppailussa (elintarvikepula) on yhdistys mahdollisuuksien mukaan tukenut alueen viljelijöitä hankkimalla vaikeasti saatavilla olleita apulannoitteita. Siemeniä on myös saatu hankituksi ja jaetuksi vähäinen erä. Samoin on yhdistyksen toimesta hankittu lisää perunanviljelysmaata, joka on ollut hyvin tarpeen.” (Toimintakertomus)
1943 Poikkeukselliset olot rajoittivat edelleen toimintaa. Pääpaino oli hyötyviljelyssä ja yhdessä hankittiin lannoitteita. Alueella ruvettiin pitämään sikoja ja kaneja.
1944 Sota jatkui edelleen. Uutta Talissa oli noin sataan mökkiin saatu sähkövalo.
1945 Talin puheenjohtajana toimi ensimmäistä kertaa Pekka Hiltunen.
1946 Talin siirtolapuutarha täytti 10 vuotta.
1947 Ukkokerho järjesti lauantaihipat ja niistä kuulemma puhuttiin pitkään.
1948 Saatiin neuvottelukosketus kaupungin kanssa alueen liittämisestä vesijohtoverkkoon. Tähän mennessä alueelle oli rakennettu kasteluverkko, johon vesi otettiin Mätäjoesta. Siksi Talissa on vesitorni ja pumppuhuone. Juomavesi saatiin alueen kahdesta kaivosta, joiden vesi oli huonontunut ja syyksi epäiltiin kaupungin viemäröintitöitä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yhdistyksen anomuksen ja vesijohtovesi alkoi virrata Taliin seuraavana vuonna.
1949 Puhdistautuminen oli kaivellut talilaisten mieliä alusta lähtien. Aiemmin yhdistys oli vuokrannut Pitäjänmäen Kastor Oy:n saunaa jäsentensä käyttöön, mutta mieli teki omaa saunalaitosta. Ukkokerhon aloitteesta johtokunta kutsui koolle maaliskuun 5. päivänä Talin Sauna Oy:n perustavan kokouksen. Rakennustyöt aloitettiin keväällä rakennusmestari Martti Koivuniemen piirustusten mukaan. Talkootyönä valettiin rakennuksen perusta ja samalla rakennettiin kerhotalon kupeelle juhla- eli tanssilava.
1950 Talven katkaisemat saunan rakennustyöt saatettiin alkukesästä valmiiksi kolmessa viikossa, jotta päästiin avajaislöylyihin juhannuksena. Vielä valaisematta ollut Rantatie sai lyhtypylväänsä ja Talin pojat lentopalloverkon.
1951 Tuli täyteen 15 vuotta toimintaa Talissa ja vuosijuhla järjestettiin elokuun 4. päivänä SSPL:n retkeilypäivien yhteydessä. Talin mökkien mallissa tapahtui muutos, kun kaupungin kiinteistölautakunta suostui majojen ulkoverannan kattamiseen ja kalustovajan rakentamiseen majan seinustalle.
1952 ”Yhdistyksen toiminta kuluneena vuonna ei ole erikoisemmin poikennut edellisten vuosien suhteen. Helsingissä tosin kohtasivat maailmat kilpakentillä, mutta se ei vaikuttanut merkityksellisesti yhdistyksen toimintaan. Ulkolaisia vieraita kyllä odoteltiin, mutta niiden luku jäi varsin vähäiseksi.” (Toimintakertomus) Olympiamuistoja
1953 Tätä vuotta saatettiin kutsua vierailijavuodeksi. Oli pohjoismaisen siirtolapuutarhakongressin vuosi ja osanottajat vierailivat Talissa. Lisäksi kesän aikana alueella oli vieraita Joutjoen siirtolapuutarhasta sekä Karkkilan omakotialueelta.
1954 Jälleen talkoiltiin. Vanhentunut sähköverkko uusittiin, ilmajohdot vaihdettiin maakaapeleiksi ja kaapeliojat kaivettiin talkootyönä. Jokainen kaivoi oman palstansa pituuden.
1955 Yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan Hjalmar Nyströmin elämänkaari katkesi.
1956 Tali täytti täydet kaksikymmentä vuotta. Kuin juhlan kunniaksi syntyi alueemme viereen Pajamäen kaupunginosa. Yhdistyksen puheenjohtaja Väinö Enho menehtyi yllättäen kesken SSPL:n liittokokouksen. Hänen työtään valittiin jatkamaan Eino Salo.
1957 Kerhotalon maastoon toteutettiin Kalle Thomeniuksen johdolla pitkäaikainen unelma, Talin oma tenniskenttä.
1958 Kerhotalolla järjestettiin muistotilaisuus Väinö Enholle ja paljastettiin edesmenneiden puheenjohtajien muotokuvat.
1959 Pajamäki tuntui kasvavan päälle, joten talilaiset päättivät suojautua verkkoaidan taakse.
1960 Talin vesitornissa avattiin yhdistyksen kesäkioski, josta muodostui nopeasti suosittu kohtaamispaikka. Kesäkioski huolehti talilaisten makeannälästä ja yllätysvieraiden kestityksestä. Kaiken tavanomaisen toiminnan ohessa kerhotalolla katseltiin elokuvia. Tämä tapa jatkui muutaman kesän ajan.
1961 Alueemme juhli olemassaolonsa 25-vuotistaivalta. Juhlaohjelmassa oli mukana Anton Tsehovin pienoisnäytelmä ”Kosinta”. Näytelmän esittivät Impi Paananen, Mauno Riuttu ja Urho Lampi.
1962 ”Tämä on oikeastaan kertomus kesästä, jota ei ollutkaan, sillä kaikkihan muistavat varsin hyvin meille viljelijöille epäedulliset sääolosuhteet. Joulujuhla Bragenilla joulukuun viidentenä muodostui pääasiassa yhdessäolo-hetkeksi, sillä ohjelman-suorittajiksi lupautuneet saivat esteitä. Tästä johtuen johtokunnan ja ennen kaikkea Martti Kokon oli suoritettava oma-aloitteisesti kaikessa kiireessä improvisoitua ohjelmaa.” (Toimintakertomus)
1963 ”Veteraanikerho perustettiin kesäkuun 11. päivänä vanhempien talilaisten keskeiseksi toimintaelimeksi. Kerho on kokoontunut muutamia kertoja puheenjohtajansa Pekka Hiltusen johdolla yhteisiin illanistujaisiinsa.” (Toimintakertomus)
1964 Koettiin harvinaisen pitkä syksy. Talissa asuttiin pitkään ja niinpä istutustöitä voitiin tehdä vielä lokakuussa.
1965 Talin vuokrasopimusta jatkettiin kymmenellä vuodella.
1966 Kolmekymppiä takanapäin ja komeat juhlat järjestettiin. Lentopallokentällä oli vilskettä ja tämän pallourheilun lisäksi pelattiin myös kyykkää.
1967 Pajamäen kanssa saatiin ensimmäinen kunnon kosketus, kun eräänä sateisena sunnuntaina pidimme rinta rinnan yhteislaulutilaisuuden kerhotalolla Sampo Sovijärven johdolla.
1968 Urheilukentälle rakennettiin 12-reikäinen pienoisgolfkenttä. Työt hoidettiin tietysti talkoina. Kolopallosta kehittyi nopeasti yksi suosituimmista vapaa-ajan harrastuksista Talissa.
1969 Juhannuksena Talissa vieraili Aku Ankka Disneylandista. Korkea-arvoisen vieraan takiakohan rakennettiin myös uusi tanssilava vanhan tilalle.
1970 Täystyöllisyyden aikaa. Kiireet aiheutuivat Helsingissä pidetyistä SSPL:n 40-vuotisjuhlista, retkeilypäivistä ja liittokokouksesta. Yhdessä muiden helsinkiläisyhdistysten kanssa vastasimme järjestelyjen onnistumisesta. Lisäksi tehtäviimme kuului majoittaa juhla- ja kokousvieraita eri puolilta Suomea.
1971 Pidettiin juhlat ”perhepiirissä” 35 vuoden kunniaksi. Uhkana kaiken yllä oli Ruotsin mallin mukainen parkkitalo, johon oli tarkoitus sijoittaa noin 300 autoa ja Tali olisi kutistunut 20 palstalla. Onneksi hanke unohtui.
1972 Kolopallokerho järjesti kassaan kertyneillä pennosilla Talin lapsille linja-automatkan Loviisaan. Eväitä syötiin vanhan tuulimyllyn kupeessa.
1973 ”Joskus urheilu on totista totta. Aluejärjestön kesäkisoissa Taliin tuli voitto köydenvedossa ja nuorten viesteissä Tali voitti alle 11-vuotiaitten tyttöjen sarjan. Alle 11-vuotisten poikien voittaja ei ole tiedossa, koska Tali esitti juoksusta protestin. (Talin Uutiset 2/1973)
1974 Tenniksen ystävät totesivat kauhuissaan kenttänsä muuttuneen koirien pisuaariksi. Tämä käänne aiheutui kaupungin katsannosta, että kenttää ei enää käytetä.
1975 Yhdistys selvensi kaupungin isille tenniskenttäasiaa ja tilanne palautettiin ennalleen. Koirat tapaavat tuttujaan nyt tenniskentän vieressä. Talin lavalla pidettiin muutama erittäin pidetty yhteislaulutilaisuus.
1976 Neljäkymppiä napsahti: ”Talin siirtolapuutarhayhdistys vietti 40-vuotisolemassa-oloaan. Oli muuten makoisat puutarhajuhlat, aidot ja lämminhenkiset. Oikeat kyläjuhlat!” (Jaana -lehti 33/1976)
1977 Yhdessä Pajamäki-seuran kanssa Talin SPY järjesti ensimmäisen kerran 12. kesäkuuta Helsinki-päivän tilaisuuden.
1978 Talin Uutisissa oli ensimmäistä kertaa valokuvia kannessa.
1979 Rakennettiin uusi asfalttipohjainen tenniskenttä, joka alkoikin heti kerätä suurta harrastajajoukkoa sekä Talin alueelta että ulkopuolelta. Marika Brunilan ja Liisa Puhdon aikaansaama puutarhakirjasto toimi kerhotalolla.
1980 Runsastoimintainen vuosi. SSPL täytti 50 vuotta ja veteraanikerho teki uuden tulemisensa pirteästi, nyt eläkeläisten kerhona. Lasten kerhorintamallakin oli vilkasta. Tyttö- ja poikakerholaiset kävivät katsomassa kaikki kesän jalkapallo-maaottelut Palloliiton suosiollisella avustuksella
.
1981 Tuli täyteen 45 vuotta siirtolapuutarhatoimintaa Talin alueella. Järjestettiin näyttävät juhlat kerhotalolla. Tarjolla oli paljon ohjelmaa. Jouko Piitulainen herätti toimintaan lähes 20 vuotta nukkuneet Talin laulajat ja mukana olivat myös Talin pelimannit. Vieraita viihdyttivät myös laulajatar Brasiliasta sekä tanssiorkesteri Argentina 73.
45-vuotisjuhlien osanottajia
1982 Kovasti ovat muotiasioita liikuntaharrastukset. Nyt todettiin, että kolopallo on lajina ”ulkona” ja pelaajien puutteessa sekä kentän pahoin rapistuessa päätettiin purkaa kenttä. Muistoksi jäi kasöörin koppi. Muotiin taas nousi tennis ja harrasteen rajusta noususta kertoo sekin, että Talin mestaruuskisoissa oli yli 20 osanottajaa.
1983 Tammikuu oli niin lämmin, että todistettavasti innokkaimmat krokettimiehet pelasivat kerhotalon nurmikolla. ”Pääkaupunki” -lehti julkaisi asiantuntevan, aluetta mairittelevan artikkelin. Naisten ”aerobiccaus” alkoi kerhotalolla.
1984 Aamupalan tarjoilu aloitettiin kerhotalolla sunnuntaiaamuisin. Vanha kunnon elo-syyskuun aikana järjestetty omenavartiojärjestelmä päätettiin lopettaa. Oli kulunut 30 vuotta sähköverkon asennuksesta. Tuossa ajassa verkon kunto oli päässyt kovasti rapistumaan. Päätettiin yhteisesti verkon uusimisesta ja työt aloitettiin syksyllä.
1985 Sähköremontti valmistui keväällä. Tanssilavan jatkeeksi rakennettiin talkootöin orkesterikoroke. Syksyllä saatiin suruviestin. Pitkäaikainen puheenjohtaja Eino Salo poistui joukostamme. Saunalla esitettiin (uusintana vuodelta 1976) Urho Lammen ohjaama teatterinäytös ”Elinan häät”, joka myös videoitiin. Tiedotusvälineet otettiin tällä kertaa huomioon vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin ja Talin syntymäpäivät noteerattiin laajalti.
1986 Vuosi kului pitkälti 50-vuotisjuhlan järjestelyissä.
Pääportille Jussi Kautto ja Markku Kosonen rakensivat hienon juhlaportin ja Eero Hurnanen nikkaroi ”juhlalätkän” kerhotalon seinälle.
Varsinaiset juhlat vietettiin elokuun alussa kaksipäiväisenä Hotelli Haagassa ja seuraavana päivänä Talin lavalla, missä SSPL:n puheenjohtaja Eino Grönholm vihki Talin lipun.
1987 Kesä oli harvinaisen sateinen. Se ei kuitenkaan estänyt ensimmäisten grilli-iltojen järjestämistä keskiaukiolla muurinpohjalettuineen ja yhteislauluineen. Heinäkuussa alkoi ilmestyä ”Välioja”, lähiaikojen tapahtumista tiedottava moniste. Tali oli tänä vuonna myös Aluejärjestön kesäkisojen isäntänä ja elokuussa järjestettiin urheilukentällä lasten urheilukisat.
1988 Urheilukentän laidalle rakennettiin keväällä uusi rakennus lannoitemyyntiä varten. Kerhotalolla järjestettiin lasten leipomiskurssi ja leivontatuotteet myytiin innokkaille ostajille. Pitäjänmäentien puoleinen vanha kuusiaita hävitettiin ja uudet taimet istutettiin paikoilleen talkootyönä.
1989 Vuosikausia säiden ja juhlijoiden rasittamaksi joutunut tanssilava purettiin taas kerran ja rakennettiin uudelleen sopivasti ennen Helsinki-päivää.
Uusittu tanssilava.
1990 Suomen Siirtolapuutarhaliitto täytti 60 vuotta ja Talissa oli avoimet ovet – kirjaimellisestikin, koska samaan aikaan kaupunki rakensi vanhojen tilalle uusia portteja. Osa aidoista myös uusittiin. ”Pala maata, kappale taivasta” oli nimenä Helsingin juhlaviikkoihin liittyneellä näyttelyllä. Tali oli myös edustettuna kuvin ja esinein.
1991 Tali sai vihdoinkin vesivessan. Elokuun alussa vietettiin oman väen kesken 55-vuotissyntymäpäiviä keskiaukiolla armeijan soppakanuunasta kauhotun lohikeiton ja tanssin merkeissä sekä kerhotalolla ansiomerkkejä jakaen. Syksyllä uusittiin alueen vesijohtoverkosto.
1992 Seutukaavaliitto kehitteli Talia uhkaavan kaavamuutosehdotuksen, joka vaivasi pitkään talilaisten mieliä. Hanttiin kuitenkin pantiin ja lopulta alue säilytti olemassaolonsa oikeutuksen. Talissa haketettiin risuja ensimmäistä kertaa, mutta se ei silti syrjäyttänyt kokonaan risujen polttamista. Kerhotalon villiintynyt takapiha hoidettiin kuntoon talkoilla ja kaupunki rakensi lisää verkkoaitaa.
1993 Talin naiset osallistuivat ensi kertaa Naisten Kymppiin ja alueelle saatiin kemiallinen WC. Petanque-harrastus nosti päätään ensin SSPL:n kohtaamispäivän kilpailun voitolla Lahdessa ja vähän sen jälkeen keskiaukiolla järjestetyn, ensimmäisen Petanque Cup –kisan myötä.
1994 Aluejärjestö vei tänä kesänä lapset Linnanmäelle.
1995 Juhannusjuhlissa oli niin paljon väkeä, että makkarat loppuivat kesken. Talin naisten kerhotalolle avaama buffetti ruoka- ja kahvitarjoiluineen oli valtaisa menestys. Tempaus järjestettiin kahtena sunnuntaina. Matkustettiin myös SSPL:n kohtaamispäivänä Tampereen Litukkaan ja syksyllä talilaiset kävivät tallinnalaisessa siirtolapuutarhassa vierailulla.
1996 Tali vietti kaksi päivää 60-vuotisjuhliaan elokuussa kerhotalon maisemissa. Ennen tapahtumaa kerhotalo myös maalattiin uudelleen. Toimittiin Aluejärjestön kesäkisojen isäntänä heinäkuussa.
1997 Talin siirtolapuutarha ”itsenäistyi”. Vuokrasopimusten tekeminen ja yleisten alueiden hoito siirtyivät Helsingin kaupungilta yhdistykselle. Menetettiin Mätäjoen rannan viljelypalstat ja kaupunki rakensi paikalle aidan. Urheilukentän reunalle tuli uusi portti. Talkootyönä ruvettiin rakentamaan toimistorakennusta.
1998 Toimistorakennus otettiin käyttöön toukokuussa ja viikoittainen toimistopäivystys aloitettiin. Rakennukseen tulivat myös yleiset WC-tilat. Pääportin luota kaadettiin vanhoja puita. Keskiaukion puhelinkoppi otettiin pois käytöstä. Itse koppi kyllä säilytettiin. Entisenmallinen sähkörahastuskäytäntö tuli tiensä päähän. Kasvillisuuden ja aidanteiden työryhmä sekä rakennustoimikunta aloittivat vuosittaiset tarkastukset.
1999 Juhannuksena lapsille järjestettiin hevoskyytiä. Tenniskentän vieressä ollut varasto-rakennus siirrettiin aidan yli ja se kunnostettiin. Toimistorakennus maalattiin. Valokuvattiin jokaisen palstan rakennelmat.
2000 Talissa vietettiin avoimien ovien päivää muiden helsinkiläissiirtolapuutarhojen kanssa. Keskiaukiolla järjestettiin syyskuussa omenamarkkinat ja kesäkauden päättäjäiset.
2001 Keskiaukiolla juhlittiin Talin 65-vuotista olemassaoloa elokuussa. Tarjolla oli lohikeittoa sekä runsaasti ohjelmaa. Juhlapuhujaksi saatiin kansanedustaja Rakel Hiltunen. Talin sähköpostiyhteys avattiin, osoite: tali.spy@kolumbus.fi
2002 Juhannusjuhlissa oli ensimmäistä kertaa myös olutteltta. Ongelmajätteistäkin tarjoutui tilaisuus päästä eroon keskiaukiolla. Pääportin luokse rakennettiin talviveden jakelupiste. Omenavuosi oli niin antoisa, että lahjoitettiin n. 1.200 kg omenoita Veikko Hurstille jaettavaksi vähäosaisille. Lasten leikkipaikka keski-aukiolla korjattiin EU-normien mukaiseksi ja keinut uusittiin.
2003 Talissa suoritettiin palotarkastus.
2004 Rakennettiin toinen yleinen lehtikomposti Peltotien WC:n viereen. Lannoitekoppi siirrettiin taas uuteen paikkaan. Uusittiin salaojitusta Niittypolulla.
2005 Oli talilaisten vuoro olla isäntänä Aluejärjestön kesäkisoissa heinäkuussa. Yhteispisteissä Talin siirtolapuutarha voitti reilusti. Avattiin Talin kotisivut osoitteessa http://siirtolapuutarhat.net/tali. Talissa riehui trombi, joka kulki osittain myös alueen läpi kaataen puita toimistotalon luota sekä Metsäpolun läheisyydessä rikkoen aitaa. Kaupunki kaatoi keskiaukiolta kaksi isoa vaahteraa sekä suuren puun kerhotalon alueelta.
2006 Järjestettiin vuosittainen, perinteinen koko perheen juhannusjuhla. Otettiin käyttöön uusi jätehuoltokatos. Tali sai oman postimerkin ja 70-vuotisjuhla vietettiin elokuussa.
Talista otettiin uudet ilmakuvat
2007 Kesä oli kolea ja sateinen. Alueelle hankittiin 5 uutta kääntöporttia; yksi Peltotielle, yksi Niittypolulle, yksi Metsäpolulle ja kaksi Valtatielle. Keskiaukiolle hankittiin lipputanko, johon nostettiin Suomen lippu ensimmäistä kertaa juhannusaattona. Koko kesän ajan lipputangossa heilui SSPL:n viiri.
2008 Yhteinen tilaisuus, kesäkauden päättäjäisjuhla pidettiin keskiaukiolla lauantaina 23.9.klo 16.00. Ohjelmassa oli mm. golfin puttausturnaus, saappaan heitto, arpajaiset (mm. arvottiin edestakainen Copterline-helikopteri lentomatka Helsinki-Tallinna-Helsinki)
2009 Toimintavuonna rakentaminen oli vilkasta, useita uusia mökkejä rakennettiin ja vanhoja peruskorjattiin. Rakennustoimikunnan jäsenet opastivat talilaisia korjaus- ja uudisrakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. Alueella on runsaasti villikaneja ja Helsingin kaupunki antoi lupia kanien ampumiseen. Kaupunki toimitti yhden tornin keskiaukiolle ja Raimo Koivurinta ja Pentti Niittymäki kunnostivat saunan vintille ampumapaikan. Kanien hävittäminen aloitettiin lokakuussa, kun toiminta Talissa oli hiljentynyt. Myös loukuilla yritetään pyydystää villikaneja.
2010 Toimistorakennusta laajennettiin rakentamalla 2 suihkua sekä toimiston puolelle varastointitilaa. Laajennusosa valmistui syyskuussa, joten suihkut voidaan ottaa käyttöön keväällä 2011. Lasten leikkipaikasta keskiaukiolla purettiin vanhat leikkitelineet. Kaupunki toimitti paikalle uudet, EU:n direktiivien mukaiset leikkivälineet.
2011 Neuvoteltiin Helsingin kaupungin kanssa kerhotalon ja vesitornin kunnostamisesta. 75-vuotisjuhla vietettiin perhetilaisuutena, ulkopuolisia vieraita oli mm. apulaiskaupungin- johtaja Hannu Penttilä, joka toi Helsingin kaupungin tervehdyksen. Yhdistyksen toimistoon ostettiin uusi HP- tietokone sekä HP-laser-väritulostin. Talin Sauna Oy lopetettiin ja sauna siirtyi yhdistyksen omistukseen.
Talin siirtolapuutarhan sauna.
Jokaisena vuotena on järjestetty koko perheen juhannusjuhla. jonne saapuu runsaasti juhlijoita myös Helsingin ulkopuolelta.
Pitäjänmäki Muistelee 