Hautausmaa on Reimarlassa Sotarovastintien varrella heti Helsingin ja Espoon välisen rajan jälkeen Espoon puolella. Henrikintie jatkuu Espoon puolella Sotarovastintienä.

Kun ensimmäiset pitäjänmäkeläiset olivat kaatuneet talvisodassa, syntyi Pitäjänmäen silloisen suojeluskunnan johtomiesten keskuudessa ajatus, että paikkakunnalle on perustettava oma sankarihauta. Puuhamiehinä olivat suojeluskunnan silloinen päällikkö Karl Toijonen, kapteeni Onni Harald Mansner, kauppias John Nordström ja agrologi Ragnar Lindqvist. Helmikuussa 1940 oli jo kiire, sillä kaksi sankarivainajaa odotti hautaamista Pitäjänmäen rautatieasemalla.

Sopivaa hautapaikkaa etsittiin Pitäjänmäen kyläkirkon välittömästä läheisyydestä nykyisen Henrikintien ja Kyläkirkontien kulmauksesta, mutta paikan maapohja todettiin huonoksi ja paikka ahtaaksi. Kaunis, hiekkainen rinnepaikka löytyi Mäkkylän kartanon mailta. Asutustakaan ei ollut paikan välittömässä läheisyydessä. Lupa sankarihautausmaan perustamiseen saatiin Maataloushallitukselta.

Vasta 1940-luvun lopulla kun Mäkkylän kartanon maita lohkottiin rintamiestonteiksi, kävi ilmi, että sankarihautausmaa oli väärän kunnan, Espoon puolella. Maanmittaustoimituksen yhteydessä maanmittarit vain totesit, että tässä tämä hauta-alue on.

Ensimmäiset haudat kaivoivat kapteeni Onni Harald Mansnerin poika Olavi ja Karl Toivonen, käsi-invalidi. Kurt Liljeström oli hevosineen auttamassa sekä sankarivainajien kuljetuksessa asemalta hautausmaalle että hautojen hoidon vaatimissa ajoissa.

Ensimmäisen sankarihautauksen suoritti Huopalahden vt. kirkkoherra Onni Herman Ronimus. Hautauksia suorittivat myös Helsingin pitäjän kirkkoherra Otto Weckström, pastori Thure af Björkstén sekä Huopalahden vt. kirkkoherra Osmo Alaja ja teol.tri Veikko Päivänsalo.

Svenska bildningens vänner i Sockenbacka SBV yhdistys sai tehtäväkseen sankarihautojen hoidon. Yhdistys oli perustettu vuonna 1910, jotta Pitäjänmäelle saataisiin oma koulu.
Vuodesta 1951 alue on ollut Helsingin kaupungin hoidossa. Suomen valtio omistaa maapohjan ja Helsingin kaupunginhallituksen 25.1.1951 päätöksen mukaan Helsingin kaupunki huolehtii sankarihautojen hoidosta.

Vuosien varrella sankarihauta-alue pääsi rappeutumaan. Puinen aita alkoi lahota ja samoin haudoilla olleet ristit. Pitäjänmäen seurakunnan kappalainen Toivo Seppälä teki vaimonsa kanssa aloitteen muistomerkin saamisesta hautausmaalle. Varat kerättiin kansalaiskeräyksellä. Muistomerkin tekijäksi saatiin Konalassa asuva kuvanveistäjä, professori Viljo Savikurki (1905 – 1975).

Vuonna 1968 veistetyssä reliefissä (kuva yllä) on kaksi polvi- asentoon laskeutunutta sotilasta. Vaakatasossa lepäävän kiven päälle on hakattu kohokuva, joka esittää kahta hartauteen polvistunutta sotilasta. He ovat talvi- ja jatkosodan henkilöitymiä. Kypärään ja talviasuun sekä lumiviittaan sonnustautunut soturi viittaa 1939 – 1940 käydyissä taisteluissa kaatuneisiin ja asepuku 36:een pukeutunut soturi muistuttaa jatkosodan menetyksistä. Muistomerkki ja hautojen nimilaatat ovat Vehmaan punaista graniittia. Kiviveistämö Forsman teki kivityöt ja maanrakennusliike Viljo Viisas teki maapohjatyö lahjoituksena.

Taiteilija on lahjoittanut reliefin kipsimallin Pitäjänmäen seurakunnalle. Reliefi on sijoitettu Pitäjänmäen kirkon aulaan.

Sankarihautausmaa vihittiin uudistetussa asussa kaatuneitten muistopäivänä 19.5.1968. Samassa yhteydessä paljastettiin Pitäjänmäen sankarihautamuistomerkki. Tervehdyspuheen piti Pitäjänmäen yhdistysten yhteistyötoimikunnan puheenjohtaja, rikospoliisin osastopäällikkö Martti Salander. Kenttäpiispa Toivo Laitinen vihki alueen avustajinaan Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherra Kaarlo Kuosmanen ja kappalainen Toivo Seppälä sekä Luukkaan seurakunnan kappalainen Kenneth Renlund. Muistomerkin luovutti Pitäjänmäki Seuran puheenjohtaja Reino Ailamo ja Helsingin kaupungin puolesta sen vastaanotti virastopäällikkö Pentti Lehto.

Lions Club Helsinki/Konala lahjoitti alueen alueelle lipputangon ja Suomen lipun. Liputtamisesta haudalla kaikkina liputuspäivinä huolehtii Pitäjänmäen seurakunta. Sanakarihaudalla suoritetaan kunnianosoitukset sekä itsenäisyyspäivänä että kaatuneitten muistopäivänä.

Pro Patria 1939 – 1945 – Pitäjänmäen sankarihautausmaalle haudatut

Nikolai Valdemar Rantanen
synt. 12.10.1903
naimaton työmies Helsingin maalaiskunnasta
alikersantti JK 11, kaatui 19.1.1940 Kuolemajärvellä

Paul Georg Björk
synt. 26.7.1906 Helsingissä
naimisissa, 2 lasta, valaja Helsingin maalaiskunnasta
kersantti 3./JR 10, kaatui 14.2.1940 Kinnassaari, Johannes

Viljo Nestor Heino
synt. 20.4.1905 Nurmijärvellä
naimisissa, 1 lapsi, rappaaja Haagan kauppalasta
korpraali I/JR 62, kaatui 18.2.1940 Taipale, Metsäpirtti

Einar Fredrik Lindgren
synt. 29.8.1906 Helsingissä
naimisissa, liikeapulainen Helsingin maalaiskunnasta
korpraali patl. Jussila, kuollut 5.3.1940 Ravansaari, Viipuri

Viljo Valter Tikkanen
synt. 25.5.1915 Kivennavalla
naimisissa, 2 lasta, työmies Helsingin maalaiskunnasta
sotamies, Rt.Psto 2, kuoli haavoittuneena 24.8.1941

Edvin Ekström
synt. 17.11.1905 Helsingin mlk
naimaton, maatyömies Helsingin maalaiskunnasta
korpraali 3./JR 24, kaatui 29.8.1941 Sommee, Viipurin mlk

Holger Edvard Tötterman
synt. 18.3.1909 Helsingissä
naimisissa, osastopäällikkö Helsingistä
luutnantti 3./JR 24, kaatui 30.8.1941 Sommee, Viipurin mlk

Lars Johannes Toijonen
synt. 25.2.1917 Helsingissä
naimaton konttoristi Helsingin maalaiskunnasta
alikersantti 3./JR 24, kaatui 24.10.1941 Paatenessa

Sven Ivar Lönnblad
synt. 22.8.1907 Loviisassa
naimisissa, 1 lapsi, vahtimestari Helsingistä
sotamies 9./JR 24, kaatui 29.10.1941 Krj. Maaselkä

Gunnar Ferdinand Nyholm
synt. 7.7.1914
naimisissa, 1 lapsi, vahtimestari Helsingin maalaiskunnasta
alikersantti 2.KKK./JR 45, kaatui 7.11.1941 Leirinkylässä

Aarne Riento Juslin
synt. 25.9.1909
naimaton teurastaja Huopalahdesta
sotamies 2./VP 27, kaatui 7.11.1941 Maaselässä

Vilho Nurmi
synt. 1.3.1911 Helsingin maalaiskunnassa
naimisissa, Helsingin mlk
sotamies 33.Kss.K, kaatui 13.12.1941 Maaselässä

Runar Rafael Nyholm
synt. 25.3.1921 Siuntiossa
naimaton koululainen Huopalahdesta
sotamies 1./JR 24, kaatui 3.1.1942

Kaino Olavi Saarnio
synt. 27.3.1921 Helsingissä
naimaton liikeapulainen Helsingin mlk
sotamies 1./JR 4, kuoli haavoittuneensa 7.3.1942, 20. Sotasairaala

Paavo Anton Rantanen
synt. 21.1.1921
naimaton sähköasentaja Helsingin mlk:sta
sotamies 1./Jv.Koul.K, kuollut 1.9.1943 14/1. Sotasairaala

Ossi Antero Lindfors
synt. 30.1.1922 Nurmijärvellä
naimaton valaja Helsingin mlk:sta
sotamies II Krh.J/JR4, kuoli haavoittuneena 24.6.1944 14. KS

Ilpo Eljas Laakso
synt. 2.9.1924
naimaton sorvari Helsingin mlk:sta
sotamies 4./URR, kuollut 4.7.1944 Tervajokela, Vahviala

Voitto Kullervo Rantanen
synt. 17.2.1920 Helsingissä
naimaton hiojaoppilas Helsingin mlk:sta
sotamies 1./KTR 1, kuollut 6.7.1944

Arvo Jakobsson
synt. 16.6.1914 Siuntiossa
naimisissa, puuseppä Helsingin mlk:sta
sotamies Jk.Kuol.K 11, kuollut 11.10.1944 71. Sotasairaala

Hugo Valdemar Sundberg
synt. 22.4.1902 Hangossa
tullimies Helsingin mlk:sta
sotamies HelSp, kuollut 23.11.1945

Lähde: Sota-arkisto