Vanhempani Aleksander Wuori (myöhemmin Aleksanteri Vuori), synt. 2.10.1898 Nurmijärvellä ja äitini Helmi Linda Aallotar o.s. Mäntyjärvi, synt. 13.3.1908 Pudasjärvellä vihittiin 14.12.1930. Isäni omisti jo silloin Mäkkylässä Vilkkosen kaupan takana sijainneen talon Villa Tallbon. Talo oli suoraan nykyisen Palvelukeskus Kotikallion eteläpuolella Vanhan kirkkotien päässä.

Kotipihaltamme oli ihan lyhyt matka Elantoon. Naapurissa, tallirakennuksemme takana oli keltainen mökki, jossa asui iäkäs neiti Edith Nieminen, Niemisen täti.

Käydessäni Vilkkosen kaupan takana olevan talon pihalla löysin vanhan perunakellarimme, aivan talojen välissä kulkevan puron viereltä. Tosin paikalle on tuotu maata lisää ja paikkaa on pengerry. Lapsuudessani puron reuna vietti suoraan veteen.

Kaupan rakennus, keltainen puutalo on paikoillaan vieläkin. Ohi ajaessa Turuntielle näkyy kaksi suura ikkunaa. Kaupan ovi oli aikoinaan ikkunoiden välissä, mutta se on poistettu jo aikoja sitten.

Vuoren talo 1930. Talon ja Turuntien välissä oli vain suuri perunapelto.

Koko alue talon takana, nykyiseen Palvelukeskus Kotikallioon päin oli niittyä, paitsi osa suoraan nykyisen Kotikallion alapuolella. Siinä oli koirakoulu, jossa koulutettiin opaskoiria. Samoin Mäkkylän Elannon ympäristö oli niittyä. Kotikallion vierestä löytyy vielä metsään johtavana pätkä silloista hiekkatietä, jonne lapsia kiellettiin menemästä.

 

Äiti Helmi ihastelemassa tytärtään Maijua (Helmi Maria, synt. 27.6.1933) silloisen Vuoritie 10:n (nyk. Eljaksentie 16) pihassa. Talossa asui isäni sisar Helmi Lahti (o.s. Vuori) ja hänen miehensä Matti Lahti.

Sukulaisiamme perunanistutustalkoissa 1933. Pihapiirissämme oli liiteri ja talli sekä sauna ja leikkimökki.

 

Talossamme asui vuokralaisena vanha rouva, jota kutsuimme äititädiksi. Hänen ehdotuksestaan minua alettiin kutsua Maijaksi, äititädin kuolleen Maija-tyttären muistoksi, vaikka minut oli kastettu Helmi Mariaksi. Sukulaiseni maalla väänsivät nimen Maijuksi, jonka myöhemmin aikuisena rekisteröin viralliseksi ja jota käytän edelleen. Äititädin jälkeen meillä asui Arvelan täti. Alakerran asukkaista muistan vain Haaksialan perheen. Heillä oli kaksi poikaa ”Putte” ja ”Haakki”.

 

Sukulaisia kyläilemässä Lahden perheen luona.

 

Edessä Helmi Vuori Maijun äiti.

 

Mäkkylän bensiiniasemalla, Elannon vieressä minulla oli kaksi leikkitoveria Mai ja Miia.

Mäkkylän bensiiniaseman vieressä oli punainen asuintalo, jossa asui setäni Emil Wuori perheineen. Hän kuoli vuonna 1947.

 

Emil Edward (Ema) ja Karin (Kaisu, o.s. Ahlfors) Wuori kotipihallaan 1938. Kaisun sylissä Maijun serkku Paula. Takana mäellä ns. ”kapteenskan talo”. Hänellä kävi kertoman mukaan kaksi kertaa viikossa apulaisrouva, joka ei halunnut puhua suomea. Kapteenskalla oli myös useita kissoja.

Maiju 5-vuotiaana kotipihallaan Vilkkosen kaupan takana.	Maiju, 5 ja sisar Kyllikki, 2,5

Vuonna 1939 perheemme muutti Keimolaan silloiseen Ripukylään, nykyiseen Luhtaanmäkeen, josta isäni osti Gerkmanin entisen maanviljelystilan. Äitini Helmi kuoli 1971 ja isäni Aleksanteri 1982.

 

Rantarata valmistui vuonna 1903. Setäni Ema Vuori oli mukana ratatöissä. Kuvassa hän on kaikkein pisin miehistä (toinen vasemmalta). Hän oli syntynyt 1886.

Teksti ja kuvat: Maiju Rauhala (o.s. Vuori), syksyllä 2006