Nykyisessä osoitteessa Turkismiehentie 5 sijaitsee 1920-luvun lopulla rakennettu taitekattoinen vaaleanpunaiseksi maalattu asuinrakennus Villa Liden. Ahvenanmaalta kotoisin olevat, diplomi-insinööri Edvin Persson ja hänen vaimonsa Ellida Persson ostivat Helsingin pitäjästä Talin kylästä Talin kartanolta 2590 m2 maa-alan Pitäjänmäen aseman läheisyydestä silloisen Idrottsvägenin varrelta. Myyjinä olivat Talin kartanon nuoret Ramsay-sukuiset omistajat. (Heidän isänsä tilanomistaja, vapaaherra Axel Ebenhard Ramsay oli kuollut 14.1.1918.) Kauppa tehtiin v. 1926 ja kauppahinta (64.500 mk) sovittiin maksettavaksi vuoden 1936 loppuun mennessä. Perssonin perhe rakennutti tontin korkeimmalle kohdalle yhden perheen asuinrakennuksen sekä autotallin, mutta ei saunaa. Talo on hirsirakenteinen ja laudoitettu. Katto on peltiä.

Tontin alavampaan osaan perustettiin puutarha omena- ja päärynäpuineen sekä marjapensaineen. Tontille tuotiin kymmeniä hevoskuormia multaa Strömbergin tehtaan rakennustyömailta. Puutarhassa oli myös suuri kasvihuone, jossa kasvoi mm. viiniköynnös ja persikkapuu. Insinööri Persson oli innokas kokeilemaan harvinaisempiakin kasveja paitsi kasvihuoneessaan niin myös rakennuksen lasiverannalla. Tonttia ympäröi orapihlaja-aita. Alkuperäiset portit olivat rautaiset ns. aurinkoportit. Nykyisin tontti on jaettu kahtia ja alatontilla (Turkismiehentie 3) on punatiilinen rivitalo.

Alkuaan yhdenperheen asunnoksi rakennetussa talossa on vuosien kuluessa perheen lisäksi asunut kotiapulaisia ja lastenhoitajia sekä vuokralaisia. Varsinkin asuntopulan aikaa jopa kaksi henkilöä asui samassa yläkerran pienehkössä makuuhuoneessa.

Perssonin perhe asui talossaan saksalaisen kotiapulaisen kanssa syksyyn 1957 jolloin kiinteistö myytiin, nytkin yksityisperheelle. Talo on edelleen yksityiskäytössä.

Villa Liden keväällä 2004. Kuva: Jussi-Petteri Lappi.

 

Villa Lidenin alakerrassa (n. 120 m2) on lasiverannan (18 m2) ja portaikkotilan lisäksi neljä melko samankokoista huonetta. Turkismiehentie puolella oli ensin sali, jossa Perssonin perheen aikaan oli chippendale-tyylinen salinkalusto ja katossa upea kristallikruunu. Huoneesta on vain oviaukko ruokasaliin, jossa oli barokkityylinen ruokasalin kalusto. Tässä huoneessa on myös edelleen kunnossa oleva tummanruskea kaakeliuuni. Välikössä, salissa ja ruokasalissa on edelleen alkuperäiset tammiparkettilattiat. Alakerran yleissävy on vaalea.

Alakerran keskiosassa sijaitsi keittiö, kylpyhuone ja keittiön sisäänkäynti. Yksi huone on toiminut makuuhuoneena ja toinen työhuoneena. Työhuoneessa on ollut jykevä, tamminen kirjoituspöytä sekä kirjakaappi. Näiden huoneiden seinät ovat olleet joko Enso-pahvia tai tapetoituja, katot on paneloitu ja lakattu tummiksi. Lattiat ovat olleet tummanruskeata lautaa, joten yleisvaikutelma oli melko tumma. Perssonien aikaan talossa ei ollut saunaa. Nykyisin sauna on lasiverannan alla. Perssonin perheen aikaan alakerran sisustus on antanut vaikutelman tyypillisestä ruotsalaisesta porvariskodista. Näin luonnehti kodin yleisvaikutelmaa 1950-luvulla talossa asunut yli-insinööri Reino Tamminen. Perssonien ahvenanmaalaisuus lienee vaikuttanut asiaan.

Talon yläkerrassa oli kolme makuuhuonetta sekä pieni keittokomero. Huoneet olivat ensisijaisesti lasten ja palvelusväen käytössä. Yläkerrassa on myös jäljellä yksi toimiva kaakeliuuni.