”Ars longa vita brevis (taito pitkä, elämä lyhyt). Tämän antiikin tunnetun aforismin mukaan on nimetty Pitäjänmäen yläkoulun aulan ikkunoiden lyijylasimaalaus, joka syntyi keväällä 2003 koulun 80-vuosijuhlan merkiksi. Nimellään ja symboleillaan taideteos kuvaa antiikista tänne Pohjolaankin tullutta ”scolaa”, koulua ja sen ikiaikaista tehtävää, ihmisenä kasvamista elinikäisen oppimisen matkalla sekä opettajuuden kannattelevaa merkitystä kunkin yksilön ja ryhmän elämässä.
Samalla se kuvastaa aikansa, vuosituhannen vaihteen, koulukohtaista opetussuunnitelmaa, joka rakentui vuoden 1994 annettujen valtakunnallisten perusteiden pohjalta tämän koulun näköiseksi. Silloisissa ohjeissa oli tilaa koulukohtaiselle luovuudelle ja omaperäisyydelle. Syntyi tiedon, taidon ja tunteen kolmio, jonka tunnuksena ovat päävärit: sininen, punainen ja keltainen.
Kolmiot kiinnittyvät aihekokonaisuuksina koulun perustehtäväneliön sivuihin ja näitä neljää aihekokonaisuutta: Suomalaisuus, Meidän koulumme, Ympäristömme sekä vuosittain vaihtuva Vuoden teema, yhdistää sateenkaaren värinauhat toisiinsa kuvastaen koulun toiminnan arviointia ja kunkin vuosiluokan väriä. Kuudennen luokan lopussa ovat punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen ja violetti yhdessä sateenkaarena, yhteyden siltana menneen ja tulevan siirtymäkohdassa. Tämän koulukohtaisen opetussuunnitelman sisältöä tulkitsi sen matemaattinen muotokieli avattavana pyramidina ns. OPS –luokassa.
Omakohtaisena muistona on se valtaisa innostus ja vaivannäkö, jolla uutta opetussuunnitelmaa tehtiin. Mieleenpainuvimpana palautteena tehdystä työstä oli se, kun opetussuunnitelma oli saatu valmiiksi ja vahvistettu otettavaksi käyttöön, löytyi koulun kaapista vanha lehtiartikkeli keväältä 1955 tämän koulurakennuksen vihkiäisistä.
Siinä todettiin, kuinka uusi, valoisa ja avara sinisen,punaisen ja keltaisen kerroksen koulu vihittiin ja koulun urakoinnista vastannutta Pyramid Oy:tä kiitettiin hienosta koulutalosta. Koulu oli vuosien saatossa muuttanut väriään kunkin vuosikymmenen muotivirtausten mukana ja alkuperäiset värit olivat peittyneet uusien maalikerrosten alle, mutta palasivat näin, ikään kuin ”seinien sisältä” ensin opetussuunnitelman värisymboleina näkyviin ja perusparannuksen myötä myös koulun tiloihin.
Ahtaaksi käyneestä Konalantien varrella sijainneesta punatiilisestä koulurakennuksesta päästiin siirtymään tähän aikansa moderniin koulutaloon 1954 – juuri, kun suuret ikäluokat tulivat kouluun. Oppilasmäärä oli suurimmillaan 1960-luvun alussa, jolloin jopa tuhat oppilasta kävi koulua kahdessa vuorossa. Oppivelvollisuuskoulu alkoi siis 1923 ja nimi on vaihtunut Pitäjänmäen kansakoulusta peruskouluun siirtymisen kautta 1970-luvulla Pitäjänmäen ala-asteeksi ja edelleen Pitäjänmäen peruskouluksi 1993, kun ala-aste ja samalle tontille rakennettu yläaste yhdistettiin hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi.
Koulun 75-vuotisjuhlan lahjana saimme kultajyvän koulun entisiltä opettajilta. Siitä muodostui pieni pesämuna ja idea taideteoksen aikaansaamiseksi – kiitokseksi kymmenen vuotta kestäneen perusparannuksen loppuhuipennuksena. Idean toteutumista kantoi unelma, intohimo, rohkeus ja usko asian onnistumiseen.
Teoksen on suunnitellut taiteilija Dolores Hoffmann valmistajana vitraasiateljee Dominicanes Tallinnassa. Siinä on yli kaksi tuhatta värillistä lasinpalaa. Taiteilija iloitsi erityisesti siitä rikastavasta vuoropuhelusta ”renessanssin hengessä”, jollaisena hän oli kokenut yhteistyön koulumme kanssa taideteosta luodessaan; ymmärryksen taiteen ja luovuuden suuresta merkityksestä ihmisen kasvulle koulun tehtävän sisällä.
Teksti: Hilkka Jurvajoki
Pitäjänmäen ala-asteen teknisen käsityön lehtori 983 – 1994
Pitäjänmäen peruskoulun apulaisrehtori 1994 – 1998
Pitäjänmäen peruskoulun rehtori 1998 – 2012
Pitäjänmäki Muistelee 