Partiotie 15 syyskuussa 2004. Kuva Jussi-Petteri Lappi.
Kirvesmies Erkki Juhana (Sulkava 8.1.1901 – 5.7.1979) ja Anna (o.s. Mehtonen , Iisalmi 26.4.1902 – 7.7.1981) muuttivat Kotkasta Helsinkiin 1940.
Perhe oli ollut Kanadassa 1926 – 1932. Mukana siellä oli Savonlinnassa syntynyt Arvo Ensio (4.3.1924 – 3.12.1997), joka sitten aikuisena palasikin Kanadaan tätinsä luo. Sirkka-Liisa syntyi 26.3.1934 Punkaharjulla ja Irja Kyllikki 3.2.1940 Sulkavalla. Irja asuu nykyisin Torontossa.

Tiaisten perhe 1937, Anni, Sirkka-Liisa, Arvo ja Erkki.
Aluksi Tiaisen perhe asui Pitäjänmäellä Keskustie 11:ssä, nykyisen Jännetie 3:n kohdalla. Talo oli Järffen ja Kasvin talojen välissä vastapäätä Holmströmin taloa, joka puolestaan oli Pöyhäsen ja Åbergin, nykyisen Sainiaisen talon välissä. Keskustie 11:n talossa asui kolme perhettä ja pihan pikkumökissä vielä yksi perhe. Tiaiset olivat ostaneet talot yhdessä Pasasen pariskunnan kanssa. Omistimme siis puolet ”valtakuntaa”. Pasaset eivät koskaan muuttaneet Pitäjänmäkeen, vaan he muuttivat Savonlinnaan ja myivät osuutensa sukulaiselleen Huotiselle.
Arvon ottamassa kuvassa Keskustie 11:n pihalla Anni ja Erkki sekä Sirkka-Liisa ja Irja. Taustalla pari kanikoppia.
Keskustie 11 aikaisin keväällä 1940. Vieressä oikealla Kasvin perheen talo.
Tiaiset asuivat Keskustiellä 1940 – 1947. Keskustie 11:n muita asukkaita olivat tuohon aikaan Koposet, Vaittiset, Liljalaaksot, Mattilat, Valjakat ja Lapin perhe. Lapin Hiljalla oli Keskustie 11:n isomman talon yläkerrassa kampaamo, jossa Sirkka-Liisa sai ensimmäisen Shirley Temple -kampauksen kuusivuotiaana.
Keskustien ja ympäristön lapsia: Sirpa, Kaija, Jouko, Teuvo, Tuula, Seija, Kari, Raimo, Eero, Raili, Irja ja Sirkka-Liisa.
Helsingin Sanomissa oli ilmoitus Partiotien tontista 1947 ja talo valmistui lopullisesti 1951. Erkki Tiainen rakensi omin käsin 85 neliömetrin suuruisen talonsa (kellarissa tilaa on 55 neliötä) kahden tuhannen neliön tontille.
Erkki Tiainen teki pitkän päivätyön mm. Arabian tehtaalla erilaisissa korjaustöissä. Anna oli räätälinä nuorempana Kotkassa ja sittemmin myös Pitäjänmäellä Aros-puvussa.
Sirkka-Liisa kävi Hallituskadun tyttökoulua ja koulumatkoilla junassa hän tutustui paremmin Olli Kaijanmäkeen (14.6.1931). Pienempänä Sirkka-Liisa muistelee tapelleensa Ollin kanssa pesäpallomailasta urheilukentällä, Sirkka-Liisa kun oli innokas pesäpalloilija.
Kohteliaana miehenä Olli tarjoutui koulumatkoilla kantamaan Sirkka-Liisan laukkua. Olli hämmästeli eikö tyttökoulussa lueta ollenkaan Kalevalaa, kun laukku oli niin kevyt. Olli oli käynyt nelivuotisen keskikoulun Helsingin Koelyseossa, jossa Kalevalan lukeminen oli tärkeää, joku jopa sai ehdot Kalevalan kerronnan osaamattomuudestaan.
Olli oli kesätöissä ja harjoittelijana Strömbergillä. Ollin mukaan ”kaikki tekniikasta kiinnostuneet pojat pääsivät töihin Strömbergille”. Sähköinsinööriksi Olli valmistui keväällä 1956 ja samana keväänä Sirkka-Liisa sai ylioppilaslakin iltaoppikoulusta. Sirkka-Liisa jatkoi opintojaan Helsingin opettajakorkeakoulussa. Hän on ollut opettajana Kontulassa Sakaran ja Keinutien kouluilla. Valmistuttuaan Olli olisi saanut töitä Strömbergiltä, mutta kaupungin työt houkuttelivat ja Olli olikin vuodet 1956 – 1994 Helsingin Energian (ent. Helsingin Sähkölaitoksen) palveluksessa.
Perunan istutustalkoot Partiotiellä, Olli ja Matti Kaijanmäki, Anni Tiainen ja Mirja Kaijanmäki.
Elokuussa 1956 Sirkka-Liisa ja Olli muuttivat Sirkka-Liisan kotitalon yläkerran huoneeseen ja keittiöön. Arja syntyi 1957 ja Jari 1959. Vuonna 1960 perhe sai kaupungin työntekijöiden asunnon Hämeentieltä – päästiin isompiin tiloihin. Myöhemmin Kaijanmäet ostivat asunnon Kontulasta.
Kaijanmäen perhe 1981, Sirkka-Liisa, Jari, Arja ja Olli.
He kävivät auttamassa Sirkka-Liisan vanhempia puutarhan hoidossa Partiotiellä. Anna Tiaisen kuoleman jälkeen Jari ja Arja asuivat Partiotiellä. Sirkka-Liisa ja Olli muuttivat takaisin Partiotielle 1984. Muutto kerrostalosta omakotitaloon ei ollut suuri kynnys, koska puutarhan hoitaminen oli heille tuttua puuhaa ja naapuristossa oli entisiä tuttuja. Lisäksi he arvelivat, että Pitäjänmäki olisi rauhallinen asuinseutu myös eläkeläisille – eivätkä he ole siinä pettyneet. Sirkka-Liisa ja Olli pääsivät samaan aikaan eläkkeelle 1994.