Aaro ja Lydia Kontturin perhe asui 1900-luvun alkupuolella Pitäjänmäen aseman alueella punaisessa mökissä siinä notkossa, jonka kohdalla asemalle vievä tie nousee Pitäjänmäentielle (ent. Turuntie) ja Konalantie (ent. Nurmijärventie) kääntyy pohjoiseen. Aaro Kontturi oli ammatiltaan ratavartija.
Tyttärenpoika Kaj Nyholm muistelee mummin kertomaa erikoista tapausta, joka sattui Aarolle eräänä ikimuistoisena työpäivänä. Munkkiniemen kartanon lehmät olivat karanneet radalle ja Aaro joutui hätistelemään ne takaisin niitylle. Kun Munkkiniemen kreivi kuuli, että Aaro oli pelastanut lehmät höyryveturin aiheuttamalta varmalta tuholta, hän kutsui Aaron luokseen. Kiitollisuuden osoituksena hän tarjosi Aarolle omakotikonttia jostain Strömbergin tehtaan seutuvilta. Vaatimattomasti Aaro kuittasi asian vain sanomalla: ”Antaa olla”.
Myöhemmin Aaro ja Lydia Kontturi päättivät hankkia talon Pitäjänmäeltä. Tarjolla oli vuokratontteja Reimarsin alueen koilliskulmalta. Helsingin kaupunki vuokrasi tontteja Talin kylän Reimars/Övergård -tilan mailta.
Alue oli vielä synkkää metsää. Naapureita ei ollut lähimaillakaan. Vain venäläisten rakentamien vallihautojen kohdalla näkyi ihmiskäden jälki. Tontin läheltä kulki vanha tykkitie, joka jatkui nykyisen Partiotien kohdalla. Ihan talon ohi kulki Urheilutie (nyk. Kinnarinkuja). Asemakaavan mukaan osoitteeksi tuli Urheilutie 18, myöhemmin Turkismiehentie 20, ja vielä myöhemmin siitä tehtiin Kinnarinkuja 4. Tontin kohdalla tiessä olevaa mäkeä kutsuttiin aina Kontturinmäeksi.
Tontin pinta-ala oli 1352 neliötä ja rakennusoikeus 0,25. Rakentaminen tapahtui vaiheittain. Työt aloitettiin v. 1925 ja ensiksi valmistui alakerta. Pienehkö kellari valmistui v. 1927 ja yläkerta saatiin valmiiksi v. 1929. Siitä on todistuskappalekin olemassa. Vuonna 1976 tehtyjen talon muutostöiden yhteydessä yläkerrasta löytyi sanomalehtipaperiin kääritty laudankappale, johon oli kirjoitettu ” Kontturi maksoi Hemming Suomiselle tilin 1/7 1929 ja viina oli mukana. Terve vaan.”
Lydia Kontturi talon länsipuolen eteisen rapulla
Talo oli ns. puolitoistakerroksinen puutalo ja vaaleaksi maalattu. Huonepinta-alaa oli toistasataa neliötä. Alakerrassa oli kaksi huonetta, keittiö, aula ja lasiveranta Urheilutien puolella. Yläkerrassa oli hellahuone. Sinne oli oma rappu rakennuksen toiselta puolelta.
Myös Kontturin tytär, Toini Ester Onerva (s. 16.5.1908)ja hänen miehensä ammattitarkastaja ja balettitanssija Ludvig Johannes Nyholm (s. 28.6.1909) asuivat talossa. Lapsia oli kaksi, Lilian (s. 1935) ja Kaj (s. 1941). Myöhemmin syntyi vielä Heidi.
Kahdeksanvuotias Lilian ja parivuotias Kaj Lydia-mummin kanssa talon rappusille vuonna 1943. Pikku Kajn kädet ovat paketissa maitoruven vuoksi.
Mieleen on jäänyt, että lapsilla, samoin kuin heidän äidillään, oli erityisen kauniit, voimakkaasti luonnonkiharat, vaaleat hiukset. Jossakin vaiheessa perhe muutti Helsingin keskustaan, kun perheen isän työpäivät muodostuivat liian pitkiksi. Aamulla aikaisin oli mentävä päivätyöhön ja illalla oopperaan. Lisäksi päivää pidensi vielä junamatka.
Lilian ja Kaj kesällä 1943 kotipihalla. Taustalla talo ja ulkorakennus
Taloon tuli vuokralaisiksi Sothmannin perhe. Heillä oli neljä lasta, Kim, Heidi, Krista ja Maarit. Kun alakerrassa oli vuokralaisia, Kontturin rouva itse asui yläkerrassa. Muistikuva hänestä on, että hän käytti aina yllään pitkää, nilkkoihin asti ulottuvaa vyötäröhametta, silloinkin kun hän puuhasi kasviensa parissa pihalla.
Myöhemmin Sothmannin perhe muutti Rakentajantien varrelle rakennettuun omaan omakotitaloonsa, ja Nyholmin perhe, joka oli asunut Tarkk´ampujankadun varrella, muutti takaisin kotitaloon Pitäjänmäelle. Taloon tehtiin lämmityksen kohdalla muutoksia. Kun talossa alun perin oli puulämmitys ja jokaisen huoneen nurkassa kaakeliuuni, niin heidän aikanaan taloon tuli koksilämmitys ja vesipatterit, jotka 1960-luvun alussa taas vaihdettiin öljylämmitykseksi. Lämmityssysteemin muutoksesta huolimatta kaksi kaakeliuunia on säilytetty tähän päivään asti. Vesi ja viemäröinti saatiin 1950 lopulla. Pihakaivo on edelleen käyttökunnossa.
Turkismiehentie 20 vuonna 1976.
Syksyllä 1976 talon omistajiksi tulivat von Bellit. Tiina ja Ilmo von Bellin perheeseen kuuluu kaksi tytärtä, Marie ja Anette. Von Bellien aikana taloon on tehty suuria muutoksia. Talo on korjattu perusteellisesti uuteen uskoon. Sitä on laajennettu niin, että nyt huonepinta-alaa on 200 neliötä. Kuisti on siirretty toiseen paikkaan ja laajennuksessa saatu huoneita lisää. Uuden osan kivijalkaan on rakennettu rouva von Bellille työtilat, ja kun vanhasta kellarista on poistettu perunakellari ja öljypoltin, tilalle on saatu sauna ja takkahuone. Sisällä on uudistettu kaikki seinät. Lattioista on poistettu moninkertaiset keinokorkkimatot ja alkuperäiset lautalattiat hiottu kauniiksi puulattioiksi. Ulkoa talo on maalattu vaaleanpunaiseksi ja ikkunanpielet valkoisiksi. Tontin vuokraoikeus on voimassa vuoteen 2025 asti.
Kinnarinkuja 4 kesällä 2004. Osoite on muuttunut ja kuisti kohentunut.
Pitäjänmäki Muistelee 