Olen syntyperäinen pitäjänmäkeläinen. Vanhempani Juhani Lappi ja Vuokko Erholtz-Lappi muuttivat Pitäjänmäelle vuonna 1980, noin kaksi vuotta ennen syntymääni. Synnyin 11.7.1982. Isäni isovanhemmat isän puolelta, Adam (Aatami) ja Siviä Maria Lappi (molemmat synt. 1886) asuivat Pitäjänmäellä, Pitäjänmäentien ja Takkatien kulmassa nk. Kastorin talossa, Kastorin tehtaan työnjohtajien asuintalossa, joka purettiin kesällä 1994. Adam Lappi oli Kastorin Pitäjänmäen tehtaan ylityönjohtaja.
Kastorin talon kuistilla Adam, Siviä ja Juhani Lappi kesällä 1951.
Pitäjänmäentie 15:n talo valmistui syksyllä 1957. Isäni isovanhemmat muuttivat taloon, jossa vanhempani ja minä edelleenkin asumme. Adam kuoli 1961. Siviä asui talossa vuoteen 1975, jolloin hän muutti vanhainkotiin. Pitäjänmäentie 15:n talo on rakennusliike Hartelan rakentama. Talossa on 14 asuntoa, 5 kpl 24 neliön asuntoa, 4 kpl 48 neliötä, 4 kpl 56 neliötä sekä 1 kpl noin 40 neliötä. Talo on rapattu tiilitalo ja siinä on edelleen öljylämmitys.
Pitäjänmäentie 15:n päädyssä keväällä 1958 Helmi (J-P:n isän äiti), Adam ja Siviä Lappi (isän isovanhemmat) sekä Juhani (J-P:n isä) koiransa Pepin kanssa.
Talossa on alusta lähtien ollut Ruokabaari (Patteribaari). Suomen Työväen Säästöpankki avasi konttorinsa heti talon valmistuttua. STS muuttui Kansallis-Osake-Pankiksi 1990-luvulla. Kun Suomen Yhdyspankki ja KOP fuusioitiin vuonna 1995, pankki lopetettiin, tai oikeastaan Meritaksi muuttunut pankki siirtyi Pitäjänmäentie 19:ään. Välillä talomme pankin liikehuoneistossa toimi tietokoneyritys, välillä se oli tyhjillään. Nykyään tiloissa on Rakennuskonsultointi Treuthardt.
1970-luvulle saakka baarin ja pankin välissä toimi kemikalio, se lopetti pankin laajentaessa tilojaan. Kellariliiketilassa toimi aluksi kahden miehen pitämä putkiliike, tämän jälkeen Hentun kangaskauppa, sitten lelukauppa vielä 1980-luvulla. Tämän jälkeen se on ollut pitkään tyhjänä. Lyhyen aikaa 1990-luvulla siinä oli liikennöintiyrityksen taksitoimisto. Vuodesta 2003 siinä on ollut varasto/toimisto.
Poika ja kassi, Jussi-Petteri kotonaan kaksivuotiaana..
Jussi-Petteri Marttilan päiväkodin joulujuhlassa Joosefina nelivuotiaana vuonna 1986.
Päivähoidossa olin Marttilan päiväkodissa. Päiväkotiaikana olin erittäin villi ja joskus päiväkodin tädit laittoivatkin minut päiväunille muista erillään nukkumaan. Päiväkodin tädeistä, jotka olivat kuitenkin mukavia, mieleeni ovat jääneet Carita, Kirsti “Kipa” ja Ylva. Ala-asteaikana sitten jo rauhoituinkin, eikä minusta sittemmin ole ollut “ongelmia”. Pitäjänmäen ala-asteen opettajista erityisen mukavia olivat luokkaani pitkään opettanut Olli-Pekka Raiskila sekä Ritva Sainioinen, jonka kanssa usein juttelin välitunneilla. Myös nykyinen rehtori Hilkka Jurvajoki tuli tutuksi, onhan hän kouluaikaisen kaverini äiti.
Peruskouluaikana minulla oli Pitäjänmäellä ensi sijassa viisi kaveria: Aki Stenholm Valimotieltä Valtion hankintakeskuksen VHK asuintalosta (myöh. muutti Konalaan), Elina (ja pikkuveli Ville) Roto Turkismiehentieltä, muuttivat myöhemmin Partiotielle, Minttu Jokinen (koulun rehtorin Hilkka Jurvajoen tytär) Sulkapolulta, Hanna Hirvonen Helsingin Energian asuintalosta Meijeritieltä ja Sanna Kolehmainen HOAS:n opiskelijatalosta Pitäjänmäentieltä, aivan naapuritalosta. Myös muita kavereita oli muutama. Yllätyksellinen, mukava tapahtuma sattui syyskuussa 2004, kun vuonna 1997 Itä-Suomeen muuttanut Sanna kyseli koulukaverit-sivujen kautta, olenko minä se Petteri, jonka hän aikoinaan tunsi. En ollut kuullut hänestä mitään vuoden 1997 jälkeen, mutta nyt olemme jälleen olleet yhteydessä, tällä kertaa sähköpostilla.
Leikkipaikoistani tärkein oli taloamme vastapäätä ollut autio pihapiiri. Siinä ollut asuintalo paloi 1985, nykyisin paikalla on 1995 valmistunut seurakunnan asuintalo. Kutsuin pihaa “Saunanpihaksi” siinä vielä pitkään sijainneen talon entisen sauna- ja piharakennuksen takia. Saunanpihan kulmilla rakentelimme majoja ja leikimme. Pihalla kasvoi myös omena- ja luumupuita, joista poimin syksyisin hedelmiä äidille. Kirkon talonmies, nykyinen ylivahtimestari, kielsi usein meitä rakentamasta majoja alueelle, mutta emmehän me malttaneet
noudattaa kehotusta.
Pihan saunamökissä asui myös ajoittain kaksi laitapuolen kulkijaa “Reksi” ja “Eikka”. Muistan kuinka eräänä joulunakin saunan piipusta tuprusi savu, ja kynttilälyhty paloi ikkunalla. Saunanpihan itäpuolinen metsä, jonka paikalla on nykyisin 1993 valmistuneet HOAS:n opiskelijatalot, oli myös tärkeä leikkipaikka. Metsä kaadettiin syksyllä 1992, ja saunamökki purettiin keväällä 1993, mutta itse Saunanpiha jäi vielä jäljelle aina syksyyn 1994 saakka.
Saunanpiha Turkismiehenkuja 6 toukokuussa 1990.
Omassa talossamme olin oikeastaan koko ajan ainut lapsi. Asuimme aluksi A 6:n yksiössä. Ollessani 7-vuotias muutimme A 8:n kaksioon. Siinä asuin vuoteen 2003, kunnes talonmiehen hommat aloitettuani muutin A 1:n yksiöön. Nykyisin hoitelen myös Pitäjänmäentie 17:n talonmiehen tehtäviä. Monille talon asukkaille tulin tietysti jo pienenä tutuksi. Talon isännöitsijän äidin ja aiemman baarin omistajan Martta Röyskyn kanssa oli kiva istuskella
pihalla. Hyvärisen tädillä oli collie-koira, ja hänen ulkoiluttaessa sitä olin joskus mukana lenkeillä. Lisäksi B-rapun “Kepa-tädillä” ja Jalle-sedällä olin joskus kylässä. Pitäjänmäentie 17:ssa asui taas Pennasen setä “Kissasetä” (asuu nykyisin Rakentajantiellä). Hänellä oli siihen aikaan isokokoinen mustavalkoinen kissa. Myös oman talon edellisten talonmiesten kanssa tulin hyvin toimeen. Minua edeltäneen “Hanskin” (Hannu Järvilä) kanssa välit ovat hyvät, minä nimittäin huvikseni mm. kolasin lunta pihalla talvisin noin kymmenvuotiaasta saakka.
Pitäjänmäentien ja Konalantien risteystä reunustavilla kallioilla leikimme usein. Postin edustan torilla Sulkapolulla, kavereiden kesken “Postinpihalla” pyöräilimme tai lennätimme tuulessa narun päässä muovipusseja. Aukio kun on tunnetusti tuulinen. Leikimme myös Kolkkapojanpuistossa eli “Omppupuistossa”. Turkismiehentie 8:n korkean talon pihalla lennättelimme joskus muovipusseja, mutta talossa asui kiukkuinen vanha täti “Räpätäti”, joka ajoi meitä usein pois. Pomppivien “superpallojen” heittely asfaltilla oli myös hauskaa puuhaa.
Synttärit vuonna 1995.
Seikkailimme myös toistemme pihoilla, alueen metsissä, urheilukentän reunan kallioilla, kirkon
takapihalla ja Mätäjoen rannoilla. Myös urheilukentällä tuli talvisin luisteltua, ja mäenlasku pulkalla oli hauskaa. Lisäksi kavereita kävi tietysti meillä, ja minä kävin kavereiden luona. Ja kesäisin järjestin erikseen synttärit kavereille, kun oikeana syntymäpäivänä olin yleensä mummolassa Keminmaalla. Leikkipuisto Nuoli tuli tutuksi ensimmäisillä koululuokilla, kun vietin siellä joskus aikaa koulun jälkeen ja kesälomalla. Isän kanssa joskus kävelimme vuoteen 1988 toimineen VR:n tavara-aseman läpi iltaisin, sinne kun pääsi sisälle. Nyt aseman ympäristökin on muuttunut, kun kaupunkirata on valmistunut.
Soitin pianoa Pitäjänmäen musiikkikoulussa (myöh. Pitäjänmäen musiikkiopisto) vuosina 1990-2001
Vuokko-äidin 40-vuotispäivät 11.3.1995.
Akin asuessa Valimotiellä sekin puoli Pitäjänmäestä tuli tutuksi. Alue oli silloin kovasti toisennäköinen. Valimotien päässä Fujitsun toimitalon paikalla oli kallioinen metsikkö, Valimotien vartta sekä Valimon asemaa reunustivat junanraiteet, joille oli varastoitu tavaravaunuja. Strömbergin asuinalueen paikalla oli Konepajakoulu (nyk. Strömbergin ala-aste), asuintalo, parkkipaikkoja ja tehtaan tenniskenttä. Tehtaan pihalle pääsi silloin vaikka pyöräilemään, vartiointia ei ainakaan porteilla ollut, vaikka alue oli laajempi kuin nykyään.
Talinlehdon alueen paikalla oli kaupungin taimitarha. Uddeholmin kulman nykyisten talojen paikalla oli Uddeholmin tehtaat ja toinen talo, josta muistan myöhemmin tulleen halvan “krääsän” kaupan: Mac-tavaratalon. Valimotien alueen varteen oli silloin vasta nousemassa
toimistotaloja, osa silloisista taloista purettiin myöhemmin. Työmaakuoppien reunoilla oli jännittävää, samoin VHK:n pihalla ja parkkihallissa pyöräilimme ja seikkailimme, puisten lavakkopinojen päälle oli jännää kiipeillä ja parkkihallin katolta hyppiä lumikasaan talvisin. Alueen muutos oli rajua 1990-luvulla: Strömbergin alue valmistui 1997-1998, Talinlehdon
1998-1999 ja “Uddeholmin kulman” 2000. 1993 valmistuneen entisen Martelan toimistotalon paikalla Strömbergintien kulmassa oli rähjäisiä varastoröttelöitä, ja Martelan nykyisen 2001 valmistuneen lasitalon paikalla metsää ja Kastorin tehtaan entinen työnjohtajien talo. Lisäksi uusia taloja nousi ja nousee jatkuvasti Valimotien seudulle.
Pitäjänmäentie 15 vastamaalattuna 26.9.2004. Kuva Jussi-Petteri Lappi.
Pitäjänmäki Muistelee 