Borgin Huvila (Sylvesterintie 8)

Aaro (18.12.1908 – 28.8.1995) ja Vieno Ilona (o.s. Ojanen) Kanervo (8.4.1909 – 29.5.1989) asuivat kaksospoikineen aluksi Vaasankadulla ja Helsinginkadulla. Perheen isä oli kuitenkin sitä mieltä, että villien poikien kanssa olisi hyvä muuttaa maaseudulle ja uusi koti vuokrattiin Pitäjänmäeltä Sylvesterintie 8:sta Borgin huvilasta.

Kaksospojista vanhempi Pentti on syntynyt 11.12.1934 ja nuorempi Olavi viittä tuntia myöhemmin 12.12.1934. Jälkimmäinen päivä on asiapaperien mukaan molempien syntymäpäivä. Aaro sai tietää 11.12., että heille on syntynyt poika ja kun hän seuraavana iltana soitti sairaalaan ja kysyi miten äiti ja poika voivat, vastasi hoitaja iloisesti, että äiti ja pojat voivat hyvin. Tähän Aaro Kanervo: ”Oletteko varmoja ettei siellä ole kolmattakin”.

Olavi ja Pentti Kanervo vuoden vanhoina.

 

Puumalassa syntynyt Aaro Kanervo oli Helsingissä töissä AEG:llä, SLO:ssä ja Stockmannilla varastonhoitajana ja myyntipäällikkönä. Vienolla oli kukkakauppa nykyisen Pitäjänmäen varrella elokuvateatteri Bio Rein välittömässä läheisyydessä.

Tukevarakenteisen aidan ympäröimässä todennäköisesti 1920-luvun lopulla rakennetussa Borgin huvilassa oli kaksi isoa taloa. Asuintalo 1:ssä oli kahdessa kerroksessa yhteensä 10 asuntoa. Isommissa asunnoissa oli kammari, keittiö ja alko-ovi, pienemmissä kammari ja keittiö. Pienemmässä asuintalo 2:ssa asui neljä perhettä.

Pihapiirissä oli puuliiterit, pesutupa, kolme kaivoa, wc:t, maakellari. Rakennusten sijoittuminen näkyy alla olevasta kuvasta.

Olli Kaijanmäen piirroksesta puhtaaksipiirtänyt Juha Veltti.

 

1932 talossa asuivat arkkitehti Selim A. Lindqvistin keräämien tietojen mukaan P. Airikainen , O. Santamäki (talonmies), T. Horttanainen, S. Rönnman, Albin Lampinen, W. Metänen, Ekqvist, Lampinen, Klas Lönnström, A. Pohjola, A. Forsman, Yrjö Turtiainen.

1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa asuintalo 1:ssä asuivat:

Alakerrassa Yläkerrassa
as. 1 Hellgren as. 1 Kautto
as. 2 Timonen as. 2 Eriksson
as. 3 Kaijanmäki as. 3 Kanervo
as. 4 Kärpälä as. 4 Hellgren
as. 5 Vallinoja as. 5 Heino

Asuintalo 2:ssa asuivat Rantapihlaja, Santamäki, Mäntsälä ja Horttanainen.

Olavi (Olli) Kanervo muistaa isänsä kertoneen, että Borgin huvila olisi siirretty Karjalan kannakselta, jossa rakennus olisi ollut sairaala. Huoneistojen välillä oli ovet, jotka oli peitetty tapetilla. Talon omistajana on ollut Maakauppiaiden Oy, Keskon edeltäjä. Keskon pääjohtaja on sodan jälkeen lahjoittanut ostamansa talon häälahjana tyttärelleen, joka sitten myi sen Helsingin kaupungille 1960-luvulla. Nykyisin Sylvesterintie 8:n tontilla on kiinteistö, jossa on toiminut Pitäjänmäen lastenkoti ja nykyisin se on Helsingin Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyön sektorin käytössä.

Kanervot asuivat Borgin huvilassa vuoteen 1956, jolloin perhe muutti rintamamiestontille rakennettuun taloon Espoon Lintuvaaraan Nostoväentie 6:een.

Aikuiset vasemmalta Veera Kaijanmäki ja Maire Metsänen sylissään Aila. Lapset seisomassa Mirja ja Liisa Kaijanmäki ja vaunuissa serkukset Olli Kaijanmäki ja Esko Lampinen

 

Pidempään talossa asuivat Matti (8.11.1897 – 27.10.1973) ja Veera Kaijanmäki (o.s. Lampinen, 3.9.1899 – 6.3.1994) lapsiensa Liisan (synt. 30.10.1925), Mirjan (18.8.1929) ja Ollin (14.6.1931) kanssa.

Kun talo 1966 purettiin, järjesti kaupunki Kaijanmäen pariskunnalle ja muille siinä asuneille asunnot. Kaijanmäet muuttivat Myllypuroon.

Lapset leikkivät pihapiirissä ja läheiset vallihaudat olivat jännittäviä ja kiinnostavia leikkipaikkoja. Natskussa juostiin usein vallihaudoilla ja hypittiin niiden yli. Pojat pelasivat jalkapalloa. Talon yhteisen postilaatikon molemmin puolin sijaitsivat pelialueen maalit. Talonmiehenä toiminut Rantapihlaja vain tahtoi aina hätistellä naapurin poikia pois. Tontin taaimmaisessa reunassa oli likakaivo, johon heitettiin laskiämpärin sisältö. Kanervon Olli muistelee pudonneensa sinnekin kerran.

Talon väkeä, isoja ja pieniä Borgin talon pihamaalla 1930-luvun lopulla.

 

Tytöt leikkivät yhdessä poikien kanssa natskua. Äideiltä saatiin pieniä matonpätkiä ja niiden avulla rakennettiin koti ja leikittiin koti ja kauppaa.

Pentti ja Olavi liittyivät Pitäjänmäen Tarmon jäseniksi jo 5-vuotiaina. Heidän isänsä oli useampaan otteeseen Tarmon puheenjohtaja (vuosina 1939, 1941, 1945, 1950-1951, 1955-1957). Pojat harrastivat yleisurheilua, hiihtivät, pelasivat jalkapalloa, jääpalloa ja pöytätennistä, suunnistivat ja keilasivat. ”Kaikki kuuluivat Pitäjänmäen Tarmoon”, kertovat 1930-luvulla syntyneet. Pöytätennistä molemmat pojat pelasivat myöhemmin Elannon Iskussa. Olavilla (Ollilla) on useita TUL.n piirinmestaruuksia ja mitalisijoja mestaruuskilpailuista. Olli oli myös Pitäjänmäen Tarmon johtokunnan jäsen kolmena vuonna 1950-1960 -lukujen vaihteessa. Myös tytöt kuuluivat Tarmoon. Kaijanmäen Liisa ja Mirja olivat innokkaita voimistelijoita.

Pitäjänmäen Tarmolle oli ostettu uusi nahkainen jalkapallo ja sitä säilytettiin Kaijanmäen keittiön kaapissa. Pojat ottivat luvatta pallon käyttöönsä ja kun isä-Matti tuli kotiin ja näki uuden pallon pihalla, kuulivat pojat kunniansa.

Veera Kaijanmäki Borgin huvilan asunnon ikkunalla.

 

Matti Kaijanmäki liittyi Pitäjänmäen Tarmoon 1935 ja Olli 1938, 7-vuotiaana. Olli harrasti yleisurheilua, kestävyysjuoksua erityisesti 1940-1950-lukujen vaihteessa, hiihtoa ja jalkapalloa. Peliuransa huippuna Olli pitää ikämiesten jalkapallo-ottelua Kontulan Urheilijat – HJK 1970-luvunlla. HJK:n joukkueessa pelasivat Kaitsu Pahlman, Lauri Lehtinen ja Jallu Jalava. Olli oli Pitäjänmäen Tarmon sihteeri 1957 – 1958.

Sota-aikana piti mennä pommisuojaan. Kerran Olavi kompastui mennessään suojaan pilkkopimeässä ja satutti itsensä, päätti Aaro vetää sähköt pommisuojaan. Valokatkaisija oli Kanervon keittiössä.

Kaikki kävivät myös Pitäjänmäen Tarmon tansseissa, joita järjestettiin VPK:n lavalla Pitäjänmäen tien varrella, Patterimäellä Pajamäessä ja Pitäjänmäen työväenyhdistyksen talolla Espoon puolella Vermonrinteellä.

”Nyt Borgin huvilan väki lähteen”, oli isä-Kanervolla tapana huudella tanssien loppupuolella. Tytöt auttoivat äitejään ravintolassa ja olivat innolla pienestä pitäen mukana.

Iän karttuessa oli pojilla tiedossa töitä Talin golf-kentällä. Pojat pääsivät cad-pojiksi. Aluksi jokainen oli B-cad ja A-cadiksi pääsi, jos löysi aina kaikki pallot. Kumpikaan Kanervon pojista ei ylennyt cad-urallaan.

Pitäjämäen Tarmo sai 1940 veikkauksen eli tippaamisen asiamiesoikeudet. Veikkauksia otettiin vastaan Kanervojen keittiössä keskiviikko-iltaisin. Torstaisin Pentti vei kupongit Ludviginkadulle Veikkauksen toimistoon. Keskiviikkoisin hän keräsi kuponkeja työpaikkansa läheltä Kluuvikadun ja Aleksin työpaikoista. Strömbergillä Pitäjänmäellä oli myös omat kuponkien kerääjät. Pentti ja Olavi muistelevat, että kuponkien lajittelussa oli kova työ. Molemmat muistavat, että Tarmon asiamiesnumero oli UH 26. 1950-luvulla tuli käyttöön kone, jolla kuponkeja käsiteltiin. Myöhemmin Pitäjänmäen Tarmon asiamiesoikeudet siirtyivät Mikon kioskille.

1950-luvulla tarmolaiset jäädyttivät itse urheilukentän talvisin ja Helsingin kaupunki maksoi siitä pienen korvauksenkin. 1950-luvulla alettiin myös pelata jääkiekkoa. Pitäjänmäen Tarmolla oli oma pukukoppi – nykyistä pukukoppia vastapäätä, toisella puolella Turkismiehentietä.

1953 Pentti pääsi ensimmäisestä kertaa lentämään. Suunnistuksen (vai mikä laji) TUL:n suunnistuksen mestaruuskilpailut olivat Laukaalla ja sinne mentiin lentokoneella Seutulasta Jyväskylään.

Tarja (vas.), Timo ja Irja Hakulinen, Seija ja Tyyne Vuorinen, Veera ja Matti Kaijanmäki ja Harri Hakulinen Kaijanmäellä.

 

1940-1950 -luvulla kyläiltiin paljon. Erityisen paljon vieraita kävi Kaijanmäellä. Mirja muistelee, että väkeä oli heillä aina. Niinpä nuori nainen sai alko-oviin samettiset verhot, jotta sai edes hieman olla rauhassa.

Kaijanmäet ja Kanervot kertovat olleensa kuin yhtä suurta perhettä. Kanssakäyminen on jatkunut vuosikymmenten yli. On matkustettu yhdessä ja vietetty syntymäpäivät ja muut juhlat yhdessä.

 

Haastattelussa mukana Pitäjänmäellä 7.10.2004: Sirkka-Liisa ja Olli Kaijanmäki, Mirja Kaijanmäki, Olavi ja Pentti Kanervo. Kirjurina toimi Leena-Maija Tuominen.
Sivun kuvat Kaijanmäkien ja Kanervojen kotiarkistoista.