Olen tehnyt säähavaintoja Pitäjänmäessä 1990-luvun alkupuolelta lähtien eli noin kymmenvuotiaasta. Aluksi havainnot olivat vähemmän tarkkoja. Armeijassa pääsin Tikkakoskelle aliupseerikouluun silloiseen Ilmavoimien viestikouluun säälinjalle ja sitä kautta havainnoimaan säätä Kouvolan lähelle Utin jääkärirykmenttiin Utin lentokentälle. Siellä tehtiin havaintoja viiden sääaliupseerin sekä Ilmatieteen laitoksen apulaismeteorologin voimin sekä lentoliikenteelle että Ilmatieteen laitokselle.
Tästä lisää innostuneena säähavainnot ovat tarkentuneet ja monipuolistuneet. Vuodesta 2002 säähavaintoni käsittävätkin mm. seuraavat havaintosuureet: lämpötila, ilmankosteus ja ilmanpaine (neljä kertaa päivässä, noudattaen virallisia havaintoaikoja), tuuli (ei tuulimittaria, arvio neljä kertaa päivässä), vuorokauden maksimi- ja minimilämpötilat, yön alin lämpötila maanpinnassa, vuorokauden sademäärä sekä lumensyvyys sekä tietysti säätila (pilvisyys, sateet jne.) ja sen vaihtelut vuorokauden aikana.
Näistä koostettuna olen tehnyt myös kuukausiyhteenvetoja ( -> Pitäjänmäki-seuran facebook-sivut). Myös esimerkiksi kevään edistymistä luonnossa tulee samalla seurattua. Oma säähavaintopaikkani sijaitsee Pitäjänmäen rautatieaseman läheisyydessä varsin kaupunkimaisessa, rakennetussa ympäristössä, ei-alavalla alueella.
Rannikolla tai sisämaassa
Pitäjänmäki sijaitsee lähellä merta (Iso-Huopalahti parin kilometrin päässä), mutta kuitenkin riittävän kaukana rantaviivasta. Säätilanteesta riippuen alue saattaa kuulua joko rannikolla tai sisämaassa vallitsevan sään piiriin. Oletettavasti Patterimäen korkea mäki sekä toinen mäki Strömbergin alueella suojaa aluetta usein enimmältä meren vaikutukselta. Siksi lämpötiloissa ollaan usein lähempänä Ilmatieteen laitoksen virallisista havaintoasemista Helsinki-Vantaan lukemia kuin Kaisaniemen lukemia.
Kauniin ilman kumpupilviä sisämaassa kuvattuna Kampissa elokuussa 2013.
Kehittyvä kuuro- ja ukkospilvi pohjoistaivaalla (Pitäjänmäki, kesäkuu 2013).
Sadekuuron jälkeen näkyvissä oleva kuuropilven huippu (syksy 2013).
Kaupunkimaisella ympäristöllä on oma lämmittävä vaikutuksensa, jonka saattaa huomata varsinkin talviaikaan sekä keväällä ja syksyllä myös luonnossa, kun lehdet tulevat puihin harvaan asuttuja seutuja aikaisemmin, ja myös syksyllä viipyvät puissa pidempään haja-asutusalueisiin verrattuna. Mielenkiintoisena omakohtaisena havaintona on, että Pitäjänmäessä keskimäärin sataa enemmän kuin lähiseudun virallisilla kolmella havaintoasemalla (Kaisaniemi, Kumpula ja Helsinki-Vantaan lentoasema). Syyt lienevät maastonmuodoissa tai muissa vastaavissa tekijöissä, ja tarkoituksena olisi asiantuntijoilta selvittää mahdollisia syitä tähän.
Paikallisia ilmastoalueita on erotettavissa Pitäjänmäestä useita. Kaupunkimaisesti rakennetuilla alueilla (tästä tiiviimmin rakennettuna Pitäjänmäen yritysalue) sekä kallioisilla mäillä, joita Pitäjänmäessä on useita, on usein lämpimintä. Monin paikoin etenkin yöaikaan viileitä ja kylmiä alueita ovat aukeat, alavat ja savimaastoiset alueet, mm. Tali golfkenttineen ja siirtolapuutarhoineen, entinen Konalan siirtolapuutarhan alue Kehä I:n varressa sekä suuri osa Marttilan kylästä. Näillä alueilla vierailee syksyisin ensimmäisenä sekä keväisin viimeisenä halla. Osassa Marttilaa ja Nuolipuiston takaisissa metsissä ja vanhalla Konalan siirtolapuutarha-alueella lumi viipyy keväisin selvästi muita alueita pidempään. Mätäjoessa kostealla ranta-alueella aivan joen tuntumassa kevään edistyminen on usein ympäröiviä alueita hitaampaa.
Osasta Marttilaa lähtevät lumet keväisin muita alueita hitaammin. Viikkoa ennen vappua vuonna 2013 Korsutien varresta löytyi vielä paljon lunta.
Edeltävän kesän sää vaikuttaa ruskan värikkyyteen. Syksyllä 2013 ruskan värit olivat Etelä-Suomessa kirkkaammat kuin moniin vuosiin.
Yhteenvetoja omista säätilastoista Pitäjänmäestä
Korkeimmat lämpötilat (alk. 1992)
Helmikuu +10,2 (19.2.1998)
Maaliskuu +15,5 (26.3.2007)
Huhtikuu +22,6 (24.4.2000)
Toukokuu +29,8 (30.5.1995)
Kesäkuu +31,5 (10.6.2011)
Heinäkuu +32,4 (29.7.1994)
Elokuu +30,9 (8.8.2010)
Syyskuu +25,2 (9.9.2002)
Lokakuu +19,2 (2.10.2006)
Marraskuu +12,5 (3.11.2011)
Joulukuu +9,8 (14.12.2006)
Matalimmat lämpötilat (alk. 1992)
Helmikuu -26,7 (8.2.1999)
Maaliskuu -18,1 (14.3.2013)
Huhtikuu -12,1 (2.4.1998)
Toukokuu -4,1 (3.5.1999)
Kesäkuu +2,2 (7.6.2009)
Heinäkuu +5,7 (6.7.2009)
Elokuu +3,8 (31.8.2007)
Syyskuu -3,5 (30.9.1993)
Lokakuu -11,3 (22.10.2002)
Marraskuu -16,6 (29.11.2010)
Joulukuu -24,4 (25.12.1995)
Matalimmat lämpötilat maanpinnassa (alk. 2002)
Helmikuu -32,4 (5.2.2012)
Maaliskuu -27,4 (14.3.2013)
Huhtikuu -11,9 (9.4.2013)
Toukokuu -6,9 (14.5.2004)
Kesäkuu -1,9 (7.6.2009)
Heinäkuu +2,0 (6.7.2009)
Elokuu +1,5 (31.8.2007)
Syyskuu -4,2 (25.9.2003)
Lokakuu -16,9 (27.10.2003)
Marraskuu -23,4 (29.11.2010)
Joulukuu -25,6 (23.12.2003)
Auringonlaskun osuminen sadekuuroon värjäsi taivaan toukokuussa 2014, kuva otettu Pitäjänmäen urheilukentän laidalta.
Suurimmat lumensyvyydet (alk. 1992)
Marraskuu 36 cm (30.11.2012)
Joulukuu 75 cm (20.12.2010)
Tammikuu 75 cm (25 – 29.1.2011)
Helmikuu 89 cm (9.2.2011)
Maaliskuu 79 cm (1 – 2.3.2011, 1.3.2012, 3 – 5.3.2013)
Huhtikuu 49 cm (1.4.2013)
Toukokuu 1 cm (14.5.1995)
Korkeimmat vuorokauden keskilämpötilat (alk. 8/1995)
Helmikuu +4,3 (25.2.2008)
Maaliskuu +7,6 (26.3.2007)
Huhtikuu +15,1 (30.4.2008)
Toukokuu +21,1 (29.5.2007)
Kesäkuu +24,2 (26.6.2013)
Heinäkuu +27,3 (14.7.2010)
Elokuu +27,0 (8.8.2010)
Syyskuu +18,2 (9.9.2009)
Lokakuu +14,6 (3.10.1999)
Marraskuu +11,1 (2.11.2011)
Joulukuu +9,1 (6.12.2006)
Matalimmat vuorokauden keskilämpötilat (alk. 8/1995)
Helmikuu -23,5 (7.2.1999)
Maaliskuu -13,5 (1.3.2005)
Huhtikuu -7,5 (2.4.1998)
Toukokuu +0,5 (2.5.1999)
Kesäkuu +6,8 (5.6.2009)
Heinäkuu +11,0 (5.7.2009)
Elokuu +8,6 (31.8.2007)
Syyskuu +3,0 (30.9.1998)
Lokakuu -6,8 (19.10.2002)
Marraskuu -14,9 (29.11.2010)
Joulukuu -21,9 (31.12.2002)
Auringonnousu Pitäjänmäen urheilukentän laidalta kuvattuna toukokuussa 2013.
Kesäyön valoa Konalantiellä kesäkuussa 2013.
Eniten lumipäiviä kuukausittain (lunta vähintään 1 cm)
Marraskuu 24 (2002)
Joulukuu 31 (1995, 2001, 2010)
Tammikuu 31 (1996, 1997, 2003, 2006, 2010, 2011, 2013)
Helmikuu 28 – 29 (1995, 1996, 1999, 2000, 2001, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013)
Maaliskuu 31 (1996, 1999, 2001, 2004, 2006, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013)
Huhtikuu 14 (2013)
Vähiten lumipäiviä kuukausittain (lunta vähintään 1 cm)
Marraskuu 0 (2000, 2011, 2013)
Joulukuu 4 (2011, 2013)
Tammikuu 16 (2008)
Helmikuu 10 (2008)
Maaliskuu 6 (1997)
Huhtikuu 0 (2004, 2007, 2008, 2014)
Eniten päiviä, kun lämpötila kokonaan pakkasen puolella kuukausittain
Helmikuu 23 (2010)
Maaliskuu 19 (2005)
Huhtikuu 6 (1998)
Toukokuu –
Kesäkuu –
Heinäkuu –
Elokuu –
Syyskuu –
Lokakuu 3 (1997)
Marraskuu 15 (1998)
Joulukuu 29 (2010)
Vähiten päiviä, kun lämpötila kokonaan pakkasen puolella kuukausittain
Helmikuu 2 (2008)
Maaliskuu 0 (2007)
Huhtikuu lähes aina
Toukokuu aina
Kesäkuu aina
Heinäkuu aina
Elokuu aina
Syyskuu aina
Lokakuu lähes aina
Marraskuu 0 (2000, 2013)
Joulukuu 0 (2011)
Eniten päiviä, kun lämpötila vähintään osan aikaa pakkasen puolella kuukausittain
Helmikuu 28 (2003, 2004, 2006, 2007, 2012)
Maaliskuu 31 (1996, 2013)
Huhtikuu 19 (1997)
Toukokuu 7 (1999)
Kesäkuu –
Heinäkuu –
Elokuu –
Syyskuu 4 (2002)
Lokakuu 18 (2002)
Marraskuu 24 (1998, 2002)
Joulukuu 31 (2001, 2002, 2010)
Vähiten päiviä, kun lämpötila vähintään osan aikaa pakkasen puolella kuukausittain
Helmikuu 13 (2014)
Maaliskuu 10 (2007)
Huhtikuu 4 (2011)
Toukokuu useita
Kesäkuu aina
Heinäkuu aina
Elokuu aina
Syyskuu useita
Lokakuu 0 (2008, 2011)
Marraskuu 3 (2000)
Joulukuu 11 (2007, 2011, 2013)
Talvipäivänseisauksen aikoihin ei aurinko korkealle nouse. Pitäjänmäentien varrelta joulukuussa 2013.
Tammikuussa aurinko kipuaa jo vähän ylemmäs. Marttilasta tammikuussa 2014.
Eniten hallaöitä (huhtikuu-lokakuu, alk. 2003)
Toukokuu 11 (2004, 2008)
Kesäkuu 1 (2004, 2009)
Heinäkuu –
Elokuu –
Syyskuu 6 (2003)
Lokakuu 8 (2011)
Hellepäivät (touko-syyskuu)
1992 3 6 4 1 1
1993 2 1 3 0 0
1994 0 2 15 6 0
1995 3 10 5 5 0
1996 0 1 0 9 0
1997 0 4 14 12 0
1998 0 1 0 0 0
1999 0 13 15 5 0
2000 0 4 6 0 0
2001 0 3 20 1 0
2002 0 9 14 15 1
2003 0 1 20 5 0
2004 0 0 1 8 0
2005 1 0 10 1 0
2006 1 8 15 7 0
2007 2 4 6 10 0
2008 0 2 5 1 0
2009 0 6 7 3 0
2010 2 3 25 14 0
2011 0 7 24 2 0
2012 0 0 1 0 0
2013 0 6 3 4 0
30 asteen ylitykset (päivät, jolloin vuorokauden korkein lämpötila vähintään 30 astetta)
1994 7
1999 1
2003 4
2005 1
2006 2
2010 12
2011 3
Aikaisin hellepäivä 7.5.2006 (+25,1)
Myöhäisin hellepäivä 9.9.2002 (+25,2)
Aikaisin 20 asteen ylitys 24.4.1995 (+21,7) ja 24.4.2000 (+22,6)
Myöhäisin 20 asteen ylitys 30.9.2011 (+21,6)
Aikaisin 10 asteen ylitys 19.2.1998 (+10,2)
Myöhäisin 10 asteen ylitys 24.11.1994 (+10,0)
Aikaisin halla 1.9.2003 (-0,6) ja 1.9.2007 (-0,1)
Myöhäisin halla 7.6.2009 (-1,9)
Aikaisin pakkanen 16.9.2000 (-0,5)
Myöhäisin pakkanen 15.5.1999 (-1,0)
Yöpakkasta on, kun lämpötila on kahden metrin korkeudella pakkasen puolella. Hallaa on, kun lämpötila on maanpinnassa pakkasen puolella, mutta kahden metrin korkeudella nollan yläpuolella.
Loppusyksystä on harvoin aurinkoa näkyvissä, mutta marraskuussa 2013 näytti Talissa tältä.
Suurimmat ja pienimmät kuukausisademäärät (alk. 12/2002)
Helmikuu 97,4 mm (2012) 6,6 mm (2003)
Maaliskuu 67,5 mm (2010) 6,6 mm (2005)
Toukokuu 66,3 mm (2003) 6,4 mm (2008)
Kesäkuu 109,1 mm (2005) 24,0 mm (2006)
Heinäkuu 237,2 mm (2004) 4,1 mm (2006)
Elokuu 180,7 mm (2005) 12,8 mm (2006)
Syyskuu 188,6 mm (2013) 25,6 mm (2006)
Lokakuu 196,5 mm (2006) 32,2 mm (2010)
Marraskuu 122,4 mm (2013) 30,7 mm (2012)
Joulukuu 185,4 mm (2012) 8,1 mm (2002)
Sademäärien osalta talvikuukausissa on liian suuria sademääriä, johtuen lumen tuiskuamisesta tuulen mukana.
Viime vuosikymmenten erikoisia säätilanteita
Äitienpäivän lumisade 14.5.1995
Äitienpäivä vuonna 1995 alkoi vesisateisena, mutta päivän edetessä sää kylmeni siten, että sade muuttui lumeksi. Illalla oli maassa lumikerros, joka toukokuun puolivälissä on jo erittäin harvinaista. Sisempänä Suomessa lunta oli tullut jopa yli 10 cm.
Mätäjoen tulva 6.8.1998
Parissa tunnissa kovassa ukkoskuurossa satoi 6.8.1998 lähes 40 mm. Strömberginpuiston eteläpuolisen sillan rakenteet romahtivat. Sen seurauksena Mätäjoki tulvi sillan pohjoispuolella. Vesi oli niin korkealla, että puiston putous katosi kokonaan näkyvistä. Strömbergintien varrella nykyisissä Kalevala Korun tiloissa toimi silloin Sanomien arkisto, jossa tuhoutui runsaasti arkistomateriaalia. Vettä oli rakennuksen sisällä pahimmillaan metrin verran ja ulkopuolella kaksi metriä.
Saman rankkasateen takia myös Pitäjänmäentien rautatien alikulkutunneli tulvi siten, että henkilöautot joutuivat käyttämään jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettua korkeammalla sijaitsevaa kulkuväylää. Mm. linja-autoja hyytyi veden keskelle. Mätäjoen uoma Pitäjänmäentien alla romahti vielä uudestaan kovan sateen seurauksena saman vuoden syyskuussa, mutta se ei aiheuttanut enää uudelleen edellisen kaltaista tulvaa. (Iltalehti, Iltasanomat 7.8.1998)
Talin trombi 28.8.2005
Ukkoskuuroihin liittynyt trombi riehui Talissa, jossa oli samaan aikaan käynnissä golfin naisten Euroopan kiertueen Helsingin osakilpailu. Trombi hajotti Talissa ravintolateltan ja yhdeksän ihmistä loukkaantui. Golfkentältä trombi eteni Pajamäen ja Talin siirtolapuutarhan välissä ollutta kapeaa metsäkaistaletta pitkin, jossa on kävelytie, säästäen kuitenkin kaikki rakennukset sen molemmin puolin. Trombi ylitti Pitäjänmäentien lähellä Talin siirtolapuutarhan pääporttia ja kulki viistosti Strömberginpuiston läpi putouksen tienoilta, ylitti ABB:n tehdasalueen ja Valion alueen Meijeritiellä. Lassilan puolella trombi tiettävästi jo heikkeni. Trombin reitillä oli runsaasti kaatuneita puita ja vielä Valion alueella sattui rakennuksille pieniä vaurioita. Näin trombin omin silmin ollessani Pitäjänmäentien ja Pajamäentien risteyksessä, mutta kameraa kun ei ollut mukana, niin kuvia en voinut ottaa. (HS.fi 28.8.2005)
Trombin tuhoja Strömberginpuistossa ja Strömbergintien varrella.
Ilmatieteen laitoksen tilastoja vuodesta 1900
Kaisaniemen havaintoaseman tietoja:
Lämpimimmät talvet (keskilämpötila): 2007 – 2008 (+1,4), 1924 – 1925 (+1,0), 1929 – 1930 (+0,3), 1948 – 1949 (-0,1), 1974-1975 (-0,2)
Kylmimmät talvet: 1941 – 1942 (-12,6), 1939 – 1940 (-10,2), 1984 – 1985 (-9,5), 1986 – 1987 (-9,3), 1978 – 1979 (-9,1)
Talven keskilämpötila (1981 – 2010) Kaisaniemessä: -3,5
Lämpimimmät keväät: 1921 (+6,6), 2007 (+6,4), 1990 (+6,1), 1989 (+6,1), 2002 (+5,8)
Kylmimmät keväät: 1917 (-0,4), 1942 (+0,4), 1909 (+0,5), 1902 (+0,5), 1955 (+0,6)
Kevään keskilämpötila (1981 – 2010) Kaisaniemessä: +4,2
Lämpimimmät kesät: 2011 (+18,3), 2002 (+18,2), 1997 (+18,2), 2010 (+18,1), 1936 (+18,1)
Kylmimmät kesät: 1928 (+13,1), 1902 (+13,1), 1904 (+13,5), 1962 (+13,6), 1923 (+13,6)
Kesän keskilämpötila (1981 – 2010) Kaisaniemessä: +16,2
Lämpimimmät syksyt: 1938 (+9,4), 1934 (+9,2), 1967 (+9,2), 2011 (+9,1), 2005 (+8,7)
Kylmimmät syksyt: 1925 (+3,3), 1941 (+3,4), 1973 (+3,5), 1993 (+3,7), 1915 (+3,7)
Syksyn keskilämpötila (1981 – 2010) Kaisaniemessä: +6,6
Kovia pakkastalvia
Kova pakkastalvi sotatalvien lisäksi oli 1986 – 1987. Lämpötila ei käynyt esimerkiksi joulukuun puolivälin ja tammikuun lopun välillä lainkaan nollan yläpuolella. Kovin pakkasjakso osui ajalle 6.-13.1.1987, jolloin vuorokauden alin lämpötila pysytteli lähes poikkeuksetta -30 asteen alapuolella, alimman lämpötilan ollessa Kaisaniemessä -34,3.
Lyhyempiä kovan pakkasen jaksoja on ollut mm. helmikuussa 1966, tammikuussa 1968, joulukuussa 1978, tammi-helmikuussa 1980 ja talvella 1985. Vuoden 1987 jälkeen erittäin kovat pakkaset ovat käyneet harvinaisiksi.
Lumiennätys Helsingin Kaisaniemessä saavutettiin 23.3.1941, jolloin lunta on ollut 109 cm. Tämä on tiettävästi ainoa metrin lumensyvyyden ylitys Helsingissä. Ohuin lumipeite oli talvella 1963 -64, jolloin lunta oli enimmillään vain 15 cm. Talvien säissä on erittäin suuria vaihteluita eri vuosien välillä. Lyhimmillään lumipeite on ollut maassa yhtämittaisesti vain 9 päivää (talvi 2007 – 2008) ja pisimmillään 162 päivää (15.11.1965 – 25.4.1966). Talvi 1965 – 1966 tunnetaan yleisesti runsaslumisena, kun lumensyvyys oli suuri (80 – 90 cm) jo joulukuusta alkaen. Lumi suli nopeasti huhtikuun lopussa aiheuttaen mm. Vantaanjoessa valtaisat tulvat.
Neljä talvea vuosina 2010-2013 oli runsaslumisia. Suurimmillaan lumensyvyys oli kuvanottopäivänä 9.2.2011 jopa 89 cm.
Joskus talven tulo viivyttelee. Vuodenvaihteessa 2011-2012 Mätäjoki tulvi, eikä lumesta ollut tietoakaan.
Lunta kuitenkin tuli reippaasti vuoden 2012 puolella, helmikuussa 2012 Pitäjänmäentie 15:ssä näytti jo näin lumiselta.
Aikaisin ensilumi on Kaisaniemessä satanut 29.9.1928 ja myöhäisin vasta 12.1.2014. Pysyvä lumipeite on saatu aikaisimmillaan 28.10.1941 ja myöhäisimmillään vasta 2.3.2008. Silloin lumipeite säilyi vain 9 päivää. Myöhäisimmillään pysyvä lumi on sulanut Kaisaniemessä 5.5.1941.
Toisinaan on lauhaa läpi talven: loppiaisena 2014 Talissa.
Ja näin keväistä jo helmikuun lopulla 2014.
Vuosi 1941 on siis ollut hyvin mielenkiintoinen pysyvän lumen sulaessa vasta 5.5. ja seuraavan talven pysyvän lumen tullessa jo 28.10. Monen jo lauhemman ja vähälumisen talven jälkeen, neljä lumista talvea peräkkäin oli vuosina 2010 – 2013.
Lämpiminä kesinä tilastoista erottuvat (vuodesta 1961) kesät 1972, 1973, 1988, 1997, 2002, 2006, 2010, 2011 ja 2013. Näinä kesinä hellepäiviä on ollut paljon. 30 asteen lämpötilan ylitys on Kaisaniemessä harvinaista. Helsinki-Vantaalla se sen sijaan on huomattavasti yleisempää . Kesinä 1994 ja 2010 on ollut huomattavan paljon päiviä, jolloin vuorokauden korkein lämpötila ylitti 30 asteen.
Hyvin sateisia kesiä (sademäärä yli 300 mm) ovat olleet kesät vuosina 1925, 1943, 1956, 1972, 1998, 2004 ja 2005. Ylivoimaisesti kuivimpina kesinä erottuvat kesät vuosina 1955 ja 2006. Myös kesinä 1973, 1975, 1997 ja 2002 on ollut hyvin kuivaa.
Pitäjänmäki Muistelee 