Pitäjänmäen Lääkäri Gunnar Fagerström

17.5.1921 – 17.6.1979

Yksityisvastaanottoa Pitäjänmäellä pitänyt lääketieteen lisensiaatti Gunnar Fagerström oli potilaittensa mielestä erittäin taitava ja luotettava lääkäri. Hän oli myös hyvin sanavalmis ja sumeilematon puheissaan. Vastaanotolle tultiin pitkienkin matkojen takaa. Yksityislääkäreitä ei 1950-1970 -luvuilla juuri ollut.
Bror Gunnar Fagerströmin isä oli kiviurakoitsija Ivar Alexander ja äiti Karin Alina Lindstedt. Hän syntyi Kauniaisissa 17.5.1921. Ylioppilaaksi hän pääsi Helsingin Normaalilyseosta 1940, lääketieteen kandidaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1945 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1948. Röntgenlääkäriksi hän erikoistui 1953. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1948 sairaanhoitaja Rita Christine Garoff, synt. 5.12.1921. Perheen lapset Rabbe Michael synt. 1949, Marica syn. 1951 ja Peter Michael synt. 1955.

Harrastuksekseen Gunnar Fagerström ilmoittaa Lääkäriliiton matrikkelissa ensin työnteon ja myöhemmin perheen ja ulkoilmaelämän.

Gunnar Fagerström toimi Warkauden tehtaan lääkärinä 1948 – 1950 ja samaan aikaan hän työskenteli Warkauden sairaalassa. Helsingin yleisessä sairaalassa hän oli töissä 1950 – 1956 ja sen jälkeen hän toimi yksityislääkärinä Pitäjänmäellä.


Halvempi vaihtoehto

Fagerströmin vastaanotto oli Pitäjänmäentie 33:ssa vuodesta 1956. Talo oli valmistunut vuonna 1950. Lääkärin vastaanotolle kuljettiin talon päädystä toiseen kerrokseen. Talossa toimi myös elokuvateatteri Bio Rei, jota piti Fagerströmin äiti Karin. Bio Rei oli toiminut samalla paikalla olleessa puutalossa kunnes se paloi 1940-luvun lopulla. Elokuvaesitykset päättyivät 1970-luvulla.

Pitäjänmäenmåentie 31:n liiketalo sekä sen taustalla Pitäjänmäentie 33, jossa oli lääketieteen lisensiaatti Gunnar Fagerströmin yksityisvastaanotto sekä elokuvateatteri REI.

Lääkäri Gunnar Fagerströmin suorasukaisesta suhtautumisesta potilaisiin on monta tariaa:

– Järvisen perheen kaksi-vuotiaalla tyttärellä Leena-Maijalla oli vatsa kipeänä. Kun äiti-Eila vei tytön tohtori Fagerströmille, tämä tutki tytön ja tokaisi: ”Tytöllä on vatsa täynnä syntymättömiä pieruja”.

– Eilan anoppi sairasti 1957 aasialaista influenssaa. Fagerström ihmetteli, että pitäisikö teistäkin tehdä ihminen. Saatuaan myönteisen vastauksen, hän myönsi, että vanhan korjaaminen tulee halvemmaksi kuin uuden hankkiminen.

– Riutun Pentillä, 18 oli yo-kirjoitukset käynnissä yleislakon aikaan maaliskuussa 1956. Nuorella miehellä oli kurkku kipeä ja lääkäri antoi hänelle pistoksen, josta valahti verta. Fagerström tokaisi: ”Pitää panna lappu päälle, etteivät luule, että sinulla on kuukautiset”.

– Hoikkalan sisarukset olivat sairaana ja Viljo Viisas, naapurin setä kuljetti tytöt lääkäriin. Lääkäri totesi sairaalle tytölle, että tämä on kuin pieru sumussa ja soitti kohta Viljolle ja kehotti hakemaan roinat pois.

– Raimo Astikainen oli 23-vuotias vuonna 1959. Ennen töihin lähtöä, hän rupesi yhtenä aamuna vapisemaan. Hän oli ollut jo pidemmän aikaa huonokuntoinen ja ylirasittunut. Töihin lähdöstä ei sillä kertaa tullut mitään. Nuori mies päätti lähteä tohtori Fagerströmin vastaanotolle. Kun potilas oli kertonut vaivansa, tohtori sanoi antavansa B-vitamiiniruiskeen. Lääkäri otti ruiskun esiin ja pisti kuin tikanheittäjä Raimoa oikeaan olkapäähän ja totesi: ”Tähän vaivaan ei auta kuin sahajauhojen vaihto”.


Potilaita Haagasta asti

Virtsarakon tulehdusta sairastavalle, haagalaiselle Anna Juslinille, tohtori tokaisi: ”Ette ole osannut pyyhkiä ”persettä” oikeinpäin”. Kaikesta huolimatta Anna Juslin oli sitä mieltä, että Fagerström oli hyvä lääkäri, vaikka olikin hävytön äijä suustaan. Eivät ihmiset pitäneet sitä pahana, hän oli vain suorasukainen. Näin muistelee Annan tytär Liisa Mustonen (synt. 1924) äitinsä kertoneen.

Haagassa asuneella Eikalla oli selkä jatkuvasti kipeänä nuoresta iästä huolimatta. Kun mies toistamiseen ilmestyi Fagerströmin vastaanotolle, lääkäri ihmetteli miten mies nyt oli taas vastaanotolla. ”Olen siirtänyt teidät jo suorajalkaisten joukkoon”, hän tokaisi. Eikka eli yli 70-vuotiaaksi.

Sappikivivaivaiselle hän tokaisi, ettei kivistä ole muuta haittaa kuin että ne kolisevat tanssiessa.

Kun Gunnar Fagerström oli rokottamassa Helvarin työntekijöitä, hän neuvoi miehiä, joille tubi-rokotus laitettiin käsivarteen, pukemaan rokotuksen jälkeen puhtaan paidan päälle ja laiskottelemaan työpaikalla kuten siihenkin asti.

Kun ihottumaa poteva helvarilainen meni näyttämään itseään lääkärille, diagnoosi oli: ”Kuppa perkele!”


Housut valmiiksi pois

Fagerströmin perhe oli Karin perheen perhetuttuja. Eino Kari rakensi Fagerströmille uuden keittiön ja teki muitakin puusepän töitä.

Kun Tarja (nyk. Penttinen) m eni hakemaan lääkärintodistusta ajokorttia varten, Fagerström teki muutaman kokeen ja sanoi: ”Et sinä tyttö ainakaan suurimpia puita päin aja!” Kun hän kerran kävi vaimonsa kanssa Karilla kylässä ja näki Tarjan pitkästä aikaa, hän tokaisi heti ovelta: “Sinä et ainakaan enää nukeilla leiki … taidat jo leikkiä poikien kanssa”.

Tarja muistelee myös isänsä kertoneen kokemuksestaan Fagerströmin vastaanotolta. Eino Kari istui odotushuoneessa ja tohtori-herra avasi oven ja huusi: “Jahas – onkos vapaaehtoisia? Sitten vaan valmiiksi housut pois!”

Tarjankin muistikuvien ja tietojen mukaan Fagerström oli kovasti suosittu ja pidetty lääkäri. Potilaita tuli kuulemma Tammisaaresta saakka yksityisvastaanotolle.


Lähteet
Lääkäriliiton arkisto
Haastattelut ja teksti Leena-Maija Tuominen
Valokuvat Lääkäriliiton matrikkeli ja Jussi-Petteri Lappi