muusikko, orkesterinjohtaja, televisiotuottaja, näyttelijä, koomikko, yrittäjä
Onni Tervonen oli monitoiminen musiikkimies, soittimina kontrabasso, rummut, Havaiji-kitara ja viulu. Omien orkestereittensa johtamisen ohella hän harjoitti taiteilijavälitystä ja toimi televisiokoomikkona, Onni-klovni hahmosta tuli laajalti tunnettu ohjelmassa Sirkus Papukaija. Hän oli jo lapsena ja nuorena tiiviisti kosketuksissa musiikkiin: hänen äitinsä soitti urkuja ja kitaraa, isänsä kitaraa, mandoliinia ja viulua, minkä lisäksi vielä sedätkin soittivat useita eri soittimia. Pieni
Onni aloitti viulunsoiton opiskelun jo neli- tai viisivuotiaana Sulo Hurstisen oppilaana, mutta viuluopinnot hän joutui jättämään loukattuaan urheilussa pikkusormensa. Kiinnostus tanssimusiikkiin heräsi varsinaisesti 15 vuoden iässä, jolloin hän alkoi esiintyä eri harrastelijayhtyeitten rumpalina. Ehkä parhaiten hänet muistetaan miehenä, joka toi Havaiji-musiikin Suomeen.
Onni Tervonen syntyi Etelä-Venäjällä, Balasovissa 1921, missä hänen isänsä oli työkomennuksella, ja äiti toimi kansakoulun rehtorina. Pian pojan syntymän jälkeen perhe muutti takaisin Suomeen. Onni innostui musiikista jo lapsena ja opiskeli viulunsoittoa Sulo Hurstisen oppilaana; myöhemmin hän soitti myös bassoa.
Aloha Hawaii -yhtye
Jo 15-vuotiaana ensimmäisen tanssiorkesterinsa Melody Skrammelin perustanut Tervonen kiinnostui 1930-luvulla havaijilaisesta musiikista, rakensi vanhasta kitarasta kahdeksankielisen sähköistetyn Havaijin-kitaran ja perusti 1941 yhtyeen nimeltä Oahu Trio.
Taiteilijanimeä Onni Gideon käyttäneen Tervosen 1947 perustettu Aloha Hawaii -yhtye soitti myös tavanomaista tanssimusiikkia ja jazzia, mutta keskeinen ohjelmisto oli Havaiji-aiheista. Yhtye levytti 1950-luvulla muutamia havaijilaisia instrumentaalisävelmiä, kuten kuningatar Lili’uokalanin Aloha oe ja Charles F. Kingin Song of the Islands, sekä Onnin omia, samaa tyyliä edustavia sävellyksiä.
Yhtyeen suosio innoitti suomalaisia levy-yhtiöitä julkaisemaan useita Havaiji-musiikin sävyttämiä iskelmälevyjä, joilla Tervonen oli yleensä kitarasolistina. Suosituimmat levytykset olivat Annikki Tähden Kuningaskobra (1956) ja Juha Eirton Tiikerihai (1955). Yhtye teki kiertueita myös Ruotsissa.
Onni Gideonin alkuvuonna 1957 julkaistu “Hawaiian rock” oli ensimmäinen täysin kotimainen rock-levytys, mistä myös monet nykypäivän nuoret hänen nimensä tunnistavat.
Onni Gideonin orkesteri 1950-luvulla. Teuvo Suojärvi, Herbert Katz kitara,solistina Viola Talvi (Wiola Talvikki), Onni Gideon basson kanssa, Ville Katz ja Ossi Malinen.
Merenkulkua ja vakuutuksia
Muusikon uran ohella Onni työskenteli pitkään eri tehtävissä merenkulku- ja vakuutusalalla. Hän oli 1959 – 1966 päätoiminen muusikko, mutta laajensi toimintaansa myös taiteilijavälitykseen. Hänen tärkeimpiä asiakkaitaan olivat laivanvarustamot (Effoa ja Silja Line) ja televisio, ja hän itsekin esiintyi monissa televisio-ohjelmissa. Kun Onnin edustaman musiikkityylin suosio alkoi 1960-luvulla laskea, hän hakeutui vakituisesti television palvelukseen. Vuodesta 1966 alkaen hän toimi Yleisradiossa TV 1:ssä tuotantoassistenttina ja sittemmin tuotantosuunnittelijana.
Onni oli myös näyttelijä. Vuonna 1991 ensi-iltansa sai elokuva Iskelmäprinssi jossa Onni esitti levykauppiasta. Rooleissa nähtiin elokuvassa myös Tarmo Ruubel, Saija Hakola, Tiina Isohanni ja monia muita. Elokuvassa Delegaatio (1982) Onni esitti venäläistä delegaattia äidinkieltään venäjää käyttäen.
Onni-klovni
Onnilla oli televisiossa monia tehtäviä, mutta parhaiten hän tuli tunnetuksi Sirkus Papukaijan Onni-klovnina. Klovnin roolin tarkoituksena oli alun perin tarjota tuotantoassistentille mahdollisuus liikkua vapaasti kuvausten keskellä, mutta siitä tuli pian television lastenohjelmien itsenäinen ohjelmanumero ja laajalti tunnettu hahmo. Sirkus Papukaijan lähetykset aloitettiin Suomen televisiossa 1961. Ohjelman keskushenkilöinä olivat Sirkustirehtööri eli Orvo Kontio, Onni-klovni, Fakiiri Kronblom eli Nils Hedengren ja professori Hajamieli eli Martti Varpanen.
Sirkus Papukaija synnytti monta lentävää sanontaa, kuten “kymmenen pistettä ja papukaija-merkki” sekä Fakiiri Kronblomin “suolaa, suolaa enemmän suolaa”. Lapsilla oli mahdollisuus osallistua Papukaija–kerhoon, joissa oli 1962 n. 6000 jäsentä.
Sirkus Papukaija -ohjelmia tehtiin seitsemässä vuodessa kaikkiaan noin 200. Onni Gideonista, Onni Klovnista ja Sirkus Papukaijasta lisää YLEn Elävässä Arkistossa.
Sirkustirehtööri Orvo Kontio ja Onni Gideon Tervonen, Onni-Klovni.
Onni esiintyi Onni-klovnina vielä 1990-luvulla tutuissa Onni-klovni housuissaan. Itse hän ihaili suuresti edesmennyttä klovnia Charlie Riveliä, jonka yöpaitatyyliä hän joskus myös käytti.
Televisiotyön ohella ja vielä eläkevuosinaankin Onni toimi aktiivisesti muusikkona. Viimeiset äänitteensä hän julkaisi 1980-luvulla.
Pitäjänmäelle 1975
Onni eli koko ikänsä Helsingissä, perhe muutti Suomeen hänen ollessaan alle vuoden ikäinen. Kotikieli oli ruotsi mutta äitinsä kanssa hän puhui venäjää. Onni muutti perheensä kanssa Kuusisaaresta Pitäjänmäelle vuonna 1975. Pitäjänmäellä toimi hänen yrityksensä Musa Show Oy jossa myös vaimo Ebba ja tytär Patricia avustivat.
Ensimmäinen osoite Pitäjänmäellä oli Pitäjänmäentie 35 E, johon perhe muutti talon valmistuttua 1975. Vielä vähän aikaa muutonkin jälkeen ympärillä oli vanhoja puuhuviloita joita sittemmin purettiin mm. nykyisen terveyskeskuksen, Ravintola Henrikin, parkkihallin sekä Valintatalon (Seston) tieltä.
Pitäjänmäellä Onni ei varsinaisesti ollut ns. aktiiviasukas mutta toimi Helsingin Sotaveteraaneissa, Tuomarinkylän ratsastajissa sekä lukuisissa muissa yhteyksistä. Hyväntekeväisyys oli lähellä sydäntä. Onni oli Suomi — Ranskan Polynesia -yhdistyksen kunniajäsen ja Sirkus ja Varietee artistit r.y:n kunniajäsen nro 1. Hän harrasti myös moottoriveneilyä sekä ratsastusta. Omat hevoset Harpun ja Kalpax asustivat Tuomarinkylässä, jossa Onni usein järjesti Hubertus- ratsastuksia ja muita juhlia.
Onni kuoli Helsingin Terhokodissa 25. heinäkuuta 1994 pitkän sairauden uuvuttamana ja viimeiseksi osoitteeksi Pitäjänmäellä jäi Rakentajantie 10 D, jonne Ebba ja Onni muuttivat vuonna 1993, samana vuonna ensimmäinen lapsenlapsi Jonina syntyi. Onni ehti iloita pienestä tyttärentyttärestään mistä hän oli todella ylpeä ”mofa”. Hänen leskensä Ebba sekä tytär Patricia lapsineen (Jonina 1993, Daniel 1995 ja Sabina 1997) asuvat edelleen Pitäjänmäellä.
Onni Gideon Tervonen, taiteilijanimi Onni Gideon, synt. 7.4.1921 Balashov Venäjä, kuollut 25.7.1994 Helsinki.
Vanhemmat Sulo Tervonen ja Antoinette Iljin.
Puoliso 1942 – Ebba Valborg Ekebom synt. 1921. Vanhemmat renki Elias Ekebom ja piika Hulda Sandström.
Lapset Kai 1959, muusikko ja Patricia (Tiihonen) 1963, tapahtumatuottaja.
Ura:
Viuluopintoja Sulo Hurstisen johdolla vuodesta 1925
Laivanvarustamo Transatlantic 1937 – ; Kauppamerenkulun ohjaus- ja säännöstelytoimikunta 1944 – 1948; Vakuutusyhtiö Fennia 1949 – 1959; orkesterinjohtaja 1959 – 1966; Yleisradion TV 1 tuotantoassistentti 1966 – 1974 ja tuotantosuunnittelija 1974 – 1981.
Muusikkovälitystä harjoittava yhtiö Onni Gideon Productions 1960- ja 1970-luvulla sekä Oy Musa Show Ab 1980-luvun loppuun.
Teokset:
Noin 25 levytystä 1950 – , katso U. Haapanen, Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto 1901 – 1982. 1990. Radio-ohjelmia oman yhtyeen kanssa (Radioarkisto). TV-nauhoituksia (Sirkus Papukaija). Elokuva: H. Häyrinen, E. Töyri, Iskelmäketju. Fennada 1959.
Pitäjänmäki Muistelee 