Osa-alueet: Marttila – Marttas, Pajamäki – Smedjebacka, Pitäjänmäen teollisuusalue – Sockenbacka industriområde ja Reimarla – Reimars
Suuren alueliitoksen jälkeen vuonna 1946 aloitettiin Helsingin kaupunkiin liitettyjen alueiden kadunnimien tarkistaminen. Pitäjänmäen asemakaavat kadunnimistöineen kaupunginosan eri alueille vahvistettiin vuosina 1946 – 1957 ja niitä on täydennetty myös myöhemmin. Kadunnimistössä on säilytetty ennen alueliitosta käytössä olleet harvat kadunnimet ja uusia tehtäessä on käytetty hyväksi myös vanhoja paikannimiä. Pääosa nimistöstä on sepitetty vapaasti. Pitäjänmäki vahvistettiin kaupunginosan nimeksi vuonna 1959. Vuosiluku kertoo siitä milloin nimi on otettu käyttöön tai vahvistettu.
Kadunnimet
Alituspolku – Tunnelgångstigen, 1975. Pitäjänmäentien alittava jalankulkukatu.
Ansapolku – Gillerstigen, 1974
Arinatie – Ärilsvägen, 1960, liittyy viereiseen Takkatiehen.
Atomipolku- Atomstigen, 1978
Atomitie – Atomvägen, 1956
Eljaksentie – Eliasvägen 1949. Aiempi nimi Vuoritie – Bergvägen (ennen 1946). Elia oli israelilainen profeetta. *
Hemmingintie – Hemmingsvägen, 1949. Aiempi nimi Välitie – Mellanvägen (ennen 1946). Hemming-piispan mukaan. Hemming oli Turun piispa 1338 – 66.
Henrikintie – Henriksvägen, 1949. Henrik-piispan mukaan. Aiempi nimi Kirkkotie – Kyrkovägen (ennen 1946). Henrik-piispan (kuollut 1156) mukaan.
Hiomokuja – Sliperigränden, 1978
Hiomopuistikko – Sliperiparken, 1978
Hiomotie – Sliperivägen, 1978, suomalainen nimi toiseen asuun. Aiempi nimi Hiomontie, 1946.
Höyläämänpolku – Hyvleristigen, 1978
Höyläämötie – Hyvierivägen, 1952
Joonaksenkuja – Jonasgränden, 1949. Joona oli israelilainen profeetta.*
Joulutähdentie – Julstjärnans väg, 1949. Raamatun historia.
Jousipolku – Pilbågsstigen, 1974.
Jyrkinkallio – Göransberget, 1949. Jyrki = Yrjänä = Pyhä Yrjö, katolinen pyhimys
Jyrkinkuja – Göransgränden, 1949. Aiempi nimi Sturentie – Sturevägen (ennen 1946).
Jännetie – Bågsträngsvägen, 1955. Aiempi nimi Keskustie – Centralvägen (ennen 1946). Muinainen eränkäyntiase.
Karkaisukuja – Härdningsgränden, 1993. Karkaista = lisätä varsinkin teräksen lujuutta kuumentamalla ja sitten äkkiä jäähdyttämällä.
Karvaamokuja – Garverigränden, 1952
Karvaamopolku – Garveristigen, 1978
Kaupintie – Krämarvägen, 1956. Katu alkaa 29. kaupunginosasta, nimi vahvistettu 1950.
Kehräämötie – Spinnerivägen, 1978. Aiempi nimi Kehräämöntie (ennen 1946).
Kinnarinkuja – Skinnargränden, 1974. Kinnari = nylkyri
Knuutinpolku – Knutsstiggen, 1975
Knuutintie – Knutsvägen, 1949. Knuut oli pyhimykseksi vuonna 1169 julistettu tanskalainen prinssi.
Kokkokalliontie – Kokkobergsväggen, 1971. Entinen Rakentajantie ja Koulutie.
Kokkopolku – Kokkostigen, 1974. Jalankulkukatu
Kokkokallio – Kokkoberget, 1949. Juhannuskokon paikka
Kolkkapojanpolku – Pilbärarstigen, 1972
Kolkkapojanpuisto – Pilbärarparken, 1978
Kolkkapojantie – Pilbärarvägen, 1955. Aiempi nimi Peltotie – Åkervägen (ennen 1946). Kolkka = tylppä nuoli.
Kolkkapolku – Klubbstigen, 1974
Konalantie – Kånalavägen, 1963
Kornetinkuja – Kornettgränden, 1978
Kornetinpolku – Kornettstigen, 1978
Kornetinpuistikko – Kornettparken, 1978
Kornetintie – Kornettvägen, 1949, jo 1946 käytössä olleen nimen mukaan.
Korsupolku – Korsustigen, 1974
Korsutie – Korsuvägen, 1955, entisen 1941 vahvistetun nimen mukaan.
Kutomokuja – Väverigränden, 1978
Kutomopolku – Väveristigen, 1978
Kutomotie – Väverivägen, 1978, suom. nimi toiseen asuun. Aiempi nimi Kutomontie – Väverivägen 1946
Kylväjäntie – Såningsmansvägen, 1963
Kyläkirkontie – Bykyrkovägen, 1949. Aiempi nimi Puistotie – Parkvägen (ennen 1946). Kyläkirkon mukaan.
Lauritsantie – Laurentiusvägen, 1975. Laurentius (suomalainen mukaelma Lauritsa) kärsi marttyyrikuoleman vuonna 258 ja on Suomessa tunnettu Pyhänä Laurina.
Markunkuja – Markusgränden, 1949. Markus oli evankelista.
Marttilantie – Martasvägen, 1987. Kaupunginosan alueen mukaan.
Mottitie – Mottivägen, 1955, entisen jo 1941 annetun nimen mukaan.
Muonamiehenpolku – Statarstigen, 1977
Muonamiehentie – Statarvägen, 1963
Muottikuja – Gjutformsgränden, 1994.
Mätäjoki – Rutiån. Ruots. nimi jo kartassa 1837 asussa Ruttin ån, suom. vastine käyttöön 1900-luvun alkupuolella. Kaukaisessa menneisyydessä Mätäjoki oli Vantaanjoen lasku-uomana mereen.
Nuolitie – Pilvägen, 1955. Aiempi nimi Kaivotie – Brunnsvägen (ennen 1946). Nuoli on muinainen eränkäyntiase.
Oripolku – Hingststigen, 1976. Katu johtaa Espoon puolella sijaitsevalle raviradalle
Pajamäentie – Smedjebackavägen, 1957
Pajamäki – Smedjebacka, 1959, kaupunginosan osa-alueen nimi
Partiopolku – Patrullstigen, 1974
Partiotie – Patrullvägen, 1955, entisen jo 1941 annetun nimen mukaan.
Piispantie – Biskopsvägen, 1975
Pitäjänkuja – Sockengränden, 1955
Pitäjänmäenpolku – Sockenbackastigen, 1975
Pitäjänmäentie – Sockenbackavägen, 1946. Kaupunginosan pääkatu.
Poutamäentie – Värmobackavägen, 1957, paikannimestä Värmobacka. Hyväksytty käyttöön jo 1949.
Puropuistikko – Bäckparken, 1978, vieressä virtaavan Mätäjoen mukaan.
Purotie – Bäckvägen, 1946, läheisen puron mukaan.
Päiväläisenpolku – Dagverkarstigen, 1976
Päiväläisentie – Dagverkarvägen, 1963
Rakentajantie – Husbyggarvägen, 1949. Tien lähellä asuneen arkkitehti Selim A. Lindqvistin mukaan.
Rautapolku – Järnstigen, 1978
Rikhard Nymanin tie – Rikhard Nymans väg, 1949. Rakennusurakoitsija Rikhard Nymanin mukaan, joka on ollut Konalan kaupunginosan perustajia ja seudun sivistysrientojen tukipylväitä.
Selim Lindqvistin kuja – Selim Lindqvists gränd, 1949. Helsinkiin yli 160 rakennusta suunnitelleen arkkitehti Selim A. Linqvistin (1867 – 1939) mukaan. Lindqvistin huvila on sijainnut lähellä tietä.
Strömberginkaari – Strömbergssvängen, 1976
Strömberginkuja – Strömbergsgränden, 1978
Strömberginpuisto – Strömbergsparken, 1978
Strömbergintie – Strömbergsvägen, 1946. Läheisen Strömbergin sähkötarviketehtaan mukaan.
Sulkapolku – Fjäderstigen, 1974. Liittyy muinaiseen eränkäyntiin.
Suntionpolku – Kyrkväktarstigen, 1949. Aiempi nimi Mäkitie – Backavägen (ennen 1946). Nimi liittyy läheiseen Kyläkirkontiehen.
Sylvesterinkuja – Sylvestergränden, 1963. Katu on Sylvesterintien poikkikuja
Sylvesterinpolku – Sylvesterstigen, 1975
Sylvesterintie – Sylvestervägen, 1949. Aiempi nimi Lillstuntie- Lillstuvägen (ennen 1946). Sylvester eli Silvester oli paavina 314 – 355 ja korotettiin pyhimykseksi.
Sähköpolku – Elektrostigen, 1975
Sähkötie – Elektrovägen, 1956
Taavinkuja – Davidsgränden, 1949. Aiempi nimi Onnentie – Lyckovägen (ennen 1946). David oli Israelin suurin kuningas, hallitsi noin 1000 eKr.
Takkakuja – Spiselgränden, 1969. Katu on Takkatien poikkikuja.
Takkapolku – Spiselstigen, 1979. Takkatien mukaan.
Takkatie – Spiselvägen, 1951. Nimi johdettu entisestä ennen 1946 annetusta nimestä Uunitehtaantie – Ugnsfabriksvägen.
Takomopolku – Smedjestigen, 1978
Takomotie – Smedjevägen, 1978, suom.nimi toiseen muotoon. Aiempi nimi Takomontie, 1946.
Talin siirtolapuutarha – Tali koloniträdgård, käytössä jo ennen 1946.
Tapulipolku – Stapelstigen, 1975. Kyläkirkontien sivukatu. Tapuli = kirkon viereinen kellontorni.
Tanelinkuja – Danielsgränden, 1963. Katu on Tanelintien poikkikuja.
Tanelintie – Danielsvägen, 1955, piispa Daniel Jusleniuksen (Porvoon piispa 1734-42) mukaan. Aiempi nimi Betaniantie – Betaniavägen (ennen 1946).
Turkismiehenkuja – Skinnhandlargränden, 1974
Turkismiehenpolku – Skinnhandlarstigen, 1974
Turkismiehentie – Skinnhandlarvägen, 1955. Aiempi nimi Urheilutie – Idrottsvägen (ennen 1946). Liittyy muinaiseen eränkäyntiin.
Tähkätie – Axvägen, 1949
Valimomestarinpolku – Gjuterimästarstigen, 1994
Valimomestarintie – Gjuterimästarvägen, 1993
Valimopolku – Gjuteristigen, 1978
Valimopuistikko – Gjuteriparken, 1978
Valimotie – Gjuterivägen, 1976. Aiempi nimi Valimontie.
Viestitie – Staffetsvägen, 1955, entisen 1941 annetun nimen mukaan.
Vihdintie – Vichtisvägen, 1949. Tie johtaa Vihtiin.
Viinenkuja – Kogergränden, 1974
Viinentie – Kogervägen, 1955. Aiempi nimi Puistotie – Parkvägen (ennen 1946). Viini = nuolikotelo.
Voimapolku – Kraftstigen, 1978. Läheisen Atomitien mukaan.
Eljaksentie ja Joonaksenkuja
* Kaupungin virallisten tietojen mukaan Eljaksentie ja Joonaksenkuja ovat saaneet nimensä raamatunhistorian henkilöiden mukaan.
On olemassa toinenkin selitys. Pitäjänmäki Seuran johtokunnan jäsen, rakennusmestari Joonas A. Salminen muisteli vuonna 1961:
”Harvassa kaupunginosassa ihmiset omalla kadullaan asuvat. Sattui nimittäin niin, että kaupungin toimesta oli määrätty Pitäjänmäen teille ja kujille almanakan etunimiä. Kun kiinteistölautakunnan ehdotus sitten tuli Pitäjänmäen kiinteistöyhdistykseen asiantuntijalausunnon hankkimista varten, keksi joku koiranleuka, että miksei teitä voitaisi nimittää asukkaiden mukaisesti. Puolileikillä muutettiin ehdotus Tuomaantiestä Eljaksentieksi erään läsnäolijan nimen mukaan ja Joonaksenkujaksi ehdotettiin minunkin talooni johtavaa pikku tietä. Niin vain kävi, että kaupunginhallitus hyväksyi uudet nimiehdotukset. Nyt asuu Eljas Eljaksentiellä ja Joonas Joonaksenkujalla.”
Pitäjänmäki Muistelee 