Pitäjänmäen teollisuusalueella toimiva Vallilan Takomo valmistaa, korjaa ja asentaa autonjousia. Yli kuusikymmentä vuotta toimineessa Punkan suvun omistamassa yrityksessä työskentelee jo neljäs sukupolvi.
Yrityksen perustaja Elis Punkka (1899 – 1970) syntyi Suomenniemen Punkan kylässä, mistä hän muutti Lappeenrantaan työskentelemään Heskamon pajalle. Sieltä matka jatkui Helsingin pitäjän Malmille 1930-luvulla. Sepän taidot karttuivat lopullisesti S.P.J. Keinäsen autokorjaamolla Helsingissä Lönnrotinkadulla. Elis Punkka oli Keinäsen palveluksessa viitisen vuotta.
Pauli Uljas Punkka (synt. 15.4.1924 Suomenniemellä) pääsi isänsä jalanjäjissä harjoittelemaan sepän töitä Keinäselle juuri ennen talvisotaa. Talvisodan aikana Elis työskenteli Helsingin palokunnassa sammuttaen pommituksissa syttyneitä tulipaloja. Välirauhan aikana työt jatkuivat Keinäsen autokorjaamossa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Elis oli autonasentajana Värtsilässä ja Suojärvellä. Hänet kotiutettiin hyökkäysvaiheen jälkeen ja hän palasi töihin Keinäselle.
Pauli Punkka lähti lokakuussa 1942 alokkaaksi Lappeenrannan ratsuväkeen ja sieltä edelleen Jääkäripataljoona 6:een Karjalan kannakselle. Pauli haavoittui 8.7.1944 Viipurinlahden Hapenensaarella saatuaan kranaatinsirpaleen selkäänsä. Toipumisen jälkeen palautettiin joukko-osastoonsa, joka oli siirretty Ilomantsiin. Pauli haavoittui uudestaan 5.8. Lutikkavaarassa kranaatin räjähtäessä. Hän menetti oikean kätensä. 65 prosentin invalidi kotiutettiin marraskuun lopussa 1944.
Oma yritys
Rauhan palattua Elis ja Pauli päättivät perustaa oman yrityksen. Jousipaja rakennettiin 1945 Pasilan Kumpulantielle kaupungilta vuokratulle tontille. Taloudellista apua saatiin Eliksen entisiltä työkavereilta ja Keinänen tuki uuden yrittäjän lainoja. Keinäseltä tuli neljä asentajaa mukaan Vallilan Hitsaamoon ja Takomoon. Isä Elis hoiti ammattitaitoisesti taonta- ja korjaustyöt ja Pauli kaikki hallintotyöt.
Kuva on otettu Kumpulantiellä 1945 Vallilan Takomon ensimmäisenä työpäivänä. Kuvassa yrityksen ensimmäisen asiakkaan taksiautoilija Milu Kuusiston auto.
Töitä riitti alusta lähtien. Sodan runtelema ajokalusto oli saatava nopeasti kuntoon. Häkäpyttyjä piti kunnostaa ja myöhemmin niiden poistamisessa oli iso urakka. Autot, alustat ja jouset vaativat peruskorjauksia. Suurimpia asiakkaita sodan jälkeen olivat valtion laitosten kuorma-autokalusto ja linja-autoyrittäjät. Huonot tiet ja ylikuormat runnoivat linja-autoja niin, että niitä oli korjattava usein. Alan yrittäjät muistavat lentävän lauseen: ”Norra poikki – Punkka hoitaa”. Norra on lehtijousipakan pisin jousi. Kun töitä riitti, saatiin uuden yrityksen lainatkin maksettua pois.
Aluksi korjattiin myös moottoreita ja jarruja, mutta jousityöt olivat pääasia. Jousiterästä sai ostaa ainoastaan Kansanhuollon antamalla luvalla. Teräs oli Imatran Vuoksenniskan terästehtaan valmistamaa ja sitä myi Oy Algol Ab. Omia jousituotteita alettiin valmistaa 1950-luvun alussa. Teräs kuumennettiin punaiseksi ja taottiin jousen muotoon, norran päähän taivutettiin silmukat. Elis koulutti pajassa myös uusia seppiä ja pian heitä oli yrityksen palveluksessa kymmenkunta.
Raskaiden kuormien takia kuorma-autojen jouset katkeilivat jatkuvasti, joten kuorma-autoilijoita riitti asiakkaiden joukossa. Suuria asiakkaita olivat Kesko, Valio ja Elanto. Myös henkilöautot ja linja-autot kaipasivat korjaamista.
Yrityksen perustaja Pauli Punkka nuorena miehenä vuonna 1952
Työt tehtiin linja-autovuorojen välissä
Linja-autojen jousitöillä oli aina valtava kiire. Työt jouduttiin tekemään vuorojen välissä ja isäntä kierteli hermostuneena vieressä kelloaan vilkuilleen. Katkennut norra vaihdettiin jopa kahdessa tunnissa. Tarvittaessa jouset vaihdettiin vaikka yöllä. Periaate oli Pauli Punkan mukaan, ettei linja-autoja seisotettu koskaan yön yli hallissa.
Jousipajalla vieraili uusin osa Helsingin ja ympäristön linja-autoyrittäjistä. Malmin Linja-Auto Oy:n – myöhemmin Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy – osakkaat tulivat tutuiksi. Oy Liikenne Ab:n punaiset bussit olivat suuri asiakas. Pornaisista pajalla poikkesi Armas Forsblom ja Hyvinkäältä Väinö Ventoniemi. Pauli Punkka muistelee poikkeustapausta, kun Emil Korsisaaren auton korjaustyö myöhästyi. Jousi oli katkennut useampia kuin oli etukäteen ilmoitettu ja auto myöhästyi vuorolta.
Asiakkaina olivat myös Helsingin kaupungin liikennelaitos, Pohjolan Liikenne Oy, Åke Sirola, Toreniukset, Olavi Satuli Vihdistä ja VR:n linja-autot sekä Suomen Turistiauto Oy.
Työntekijöitä Vallilaan tehdyn uudisrakennuksen edessä 1957. Etualalla näkyy korjaukseen tulossa olevia suomalaisten linja-autojen jousia.
Muutto Pitäjänmäelle
Pasilaa ryhdyttiin kaavoittamaan uudelleen 1960. Vallilan Hitsaamo ja Takomo sai kolme kuukautta aikaa muuttaa pois Kumpulantieltä. Kaupunki osoitti uuden tontin Pitäjänmäen Arinatieltä. Uusissa tiloissa päästiin aloittamaan työt 1962 ja samassa yhteydessä yrityksen nimi lyhennettiin Vallilan Takomoksi.
Paulin poika Veikko (synt. 1950) tuli yrityksen palvelukseen 1970 ja insinööriopintojen jälkeen 1976 hän siirtyi esimiestehtäviin. Toimitusjohtaja Veikosta tuli 1985 ja samalla yrityksestä tuli osakeyhtiö. Veikon vaimo Hannele tuli yrityksen palvelukseen 1989.
Arinatien halli oli alun perin 400 neliön suuruinen. Sitä laajennettiin 1977 yhteensä 600 neliötä ja 1985 vielä 250 neliömetriä.
Pitäjänmäelle muuton myötä asiakkaiksi tulivat Espoon suunnan liikenteenharjoittajat. Espoon Auto Oy ja Liikenne Oy:n osakkaat teetättivät paljon töitä. Paikallislinjat Oy:n johtaja Erkki Immonen oli niin tiukka mies, ettei hänelle olisi edes uskaltanut sanoa, että auto myöhässä.
Helmisen Linja Oy:n Eino Helminen maksoi laskut suoraan rahastajanlaukusta. Monen tuhannen markan laskutkin hän maksoi kolikoilla ja viiden markan seteleillä.
1980-luku oli tasaisen kasvun aikaa. Vuonna 1985 työnjohtajana aloitti Pekka Toivio. Hän oli ensimmäinen Punkan suvun ulkopuolinen henkilö esimiestehtävissä.
Ilmajousien kehittyminen 1980-luvulla muutti kilpailutilannetta ja sen vuoksi aloitettiin myös jousien maahantuonti yhdessä muilla paikkakunnilla toimivien jousipajojen kanssa. Aikaa myöten yhteistyö loppui ja Vallilan Takomo jatkoi jousien maahantuontia yksinään. Trapetsijouset tehdään itse, raaka-aineena käytetään edelleen Imatralla valmistettua jousiterästä.
Lama koetteli Vallilan Takomoakin raskaasti 1990-luvun alussa, mutta lamasta selviydyttiin aikaisemmin kertyneiden varojen turvin. Vaikeissakin olosuhteissa haluttiin pitää kiinni ammattitaitoisesta henkilökunnasta.
Asiakaskunta monimuotoistuu
Etenkin jakelu- ja linja-autoissa yleistyneiden täysi-ilmajousitusratkaisujen myötä Vallilan Takomon asiakaskunta on muuttunut ja monimuotoistunut vuosien varrella. Yritystä työllistävät etenkin raskaiden kuorma-autojen sekä pakettiautojen ja pickupien jousityöt. Merkittäviä asiakkaita ovat myös matkailuautojen ja maastureiden sekä henkilöautojen käyttäjät. Jousien maahantuonti on nykyisen entistäkin tärkeämpi osa liiketoimintaa, minkä seurauksena asiakaskunta on laajentunut valtakunnalliseksi.
Neljättä sukupolvea edustava Teemu Punkka (synt. 24.11.1977) on työskennellyt täyspäiväisesti yrityksessä vuodesta 2001. Harjoittelijana Teemu aloitti jo 15-vuotiaana.
Veikko ja Hannele Punkka ja heidän yrityksensä Vallilan Takomo Oy saivat Helsingin Yrittäjien tunnustuspalkinnon 5.12.2001. Vuoden helsinkiläinen yrittäjä – palkinnolla halutaan korostaa mm. perheyrittäjyyden ja työntekijöihin kohdistuvan vastuuntunnon merkitystä.
Tänä päivänä yrityksen palveluksessa on 14 henkilöä. Sepistä osa asuu läheisessä Pajamäessä. Pienessä yrityksessä työntekijät pysyvät pitkään. Veikko Punkka nimittääkin itseään yrittäjäksi ja töitten hankkijaksi, perinteinen työnantaja hän ei halua olla.
Tulevaisuudessa Vallilan Takomo Oy haluaa säilyttää oman erikoisosaamisensa autonjousialalla ja vahvistaa asemaansa valtakunnallisena täyden palvelun autonjousien erikoisliikkeenä ja jousien maahantuojana. Palveluun kuuluvat jousien myynti, asennukset ja korjauspalvelut yhdessä laajan jousi- ja varaosavalikoiman kanssa.
Vallilan Takomo Oy Arinatiellä 2006
Pitäjänmäki Muistelee 