PALJASJALKAINEN STRÖMBERGILÄINEN

Jo viisivuotiaana Sirkka Währn karkasi kotoaan Strömbergin tehtaalle. Isä Juho oli töissä tehtaan valimolla. Aikanaan Sirkka itsekin ehti olla 36 vuotta töissä Strömbergillä.

Sirkan juuret liittyvät tiiviisti Strömbergiin. Yrityksen palveluksessa ovat olleet niin hänen äidinisänsä, isänsä ja aviomiehensä Elis Tuomikoski. Moni hänen tädeistään ja enoistaankin on tehnyt töitä Strömbergillä. Syystä voidaan sanoa, että koko suku on työskennellyt Strömbergillä.

Währnin perhe asui vuokralla Nymanin omistamassa niin kutsutussa pikkumökissä Konalantiellä. Samalla tontilla oli myös iso rakennus ja vanha navetta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen asukkaat kasvattivat possuja ja pitivät sekä kanoja että lampaita.

-Meilläkin oli kanoja ja minut lähetettiin usein hakemaan Mäkkylän Elannosta kauroja kanoilla. Kaupasta palatessa kannoin pientä kaurapussia selässäni. Kaikki asukkaat viljelivät pihallaan porkkanoita, punajuuria ja perunoita. Perunoita kävin hakemassa Skyttaksesta ja muiltakin maanviljelijöiltä, muistelee Sirkka.

Sirkka tätinsä kanssa uimassa Mätäjoella 1930-luvulla

 

Ensimmäisenä tehtaan rakennuksena Pitäjänmäelle rakennettiin valimo ja koneistamo 1915. Strömberg osti henkilökuntansa käyttöön huviloita Pitäjänmäeltä: Henrikintien ja Pitäjänmäen kulmasta kaksi taloa, Konalantieltä Kokkokallion tuntumasta neljä taloa ja kaksi taloa ns. Hölmölän mäestä, nykyisen Kyntäjäntien varrelta sekä Partiotie 2:n sekä Valkoisen talon rautatietunnelin läheltä. Tehtaan pihalla oli punainen yövartijan talo ja pihan välittömässä läheisyydessä tehtaan johtajan talo ja toimihenkilöiden asuintalo. Rautatietunnelin lähellä oli työntekijöiden ruokala. Rakennus myytiin myöhemmin väritehdas Ullrich & Anderzenille.

Strömbergin tehtaan työnjohtajien asuintalo Partiotie 2. Talo on rakennettu 1917.

 

Konalasta Währnin perhe muutti Strömbergin piha-alueella sijainneeseen taloon. Isällä oli lyhyt työmatka. Sirkka oppi uimaan lammessa, joka tunnetaan Mätäojana. Perhe ehti asua Partiotie 2:ssakin. Juho Währn oli työssä valimossa 40 vuotta, ensin työntekijänä ja myöhemmin työnjohtajana. Hän teki myös hienoja valuesineitä. Hienon seinälautasen ja hatun mallisen tuhkakupin mallit tehtaan johtaja insinööri Luther oli tuonut Saksasta.

Valimossa työskennelleen isänsä tietämättä Sirkka pestautui Valimon konttoriin laskemaan urakkakortteja vuonna 1934. Tuntikonttorin päällikkö, neiti Nyberg pyysi Sirkan vuonna 1937 palkanlaskijaksi. Kun pari vuotta myöhemmin hinnoittelija ollut mies lähti pois, Sirkka meni kysymään Paavo Leinolta tarvitaanko paikalle uutta työntekijää. Leino suhtautui tasa-arvoisesti asiaan ja sanoi, että Sirkka saa paikan sähköliesien osien jälkihinnoittelija.

Vuonna 1942 tehtaan johtaja vuorineuvos Aarne Härkönen pyysi Sirkan korjausosaston sihteeriksi. Tehtävässä piti osata ruotsia. Ja kun pyydettiin, oli Sirkan helppo pyytää palkankorotustakin. Vuosina 1945 – 1948 Sirkka oli osto-osastolla tekemässä konekirjoitustöitä ja tilauksia sekä hoitamassa kortistoa.

Tuomikosken perheen tytär syntyi 1948 ja Sirkka jäi kotiin. Hän palasi työelämään kahdeksan vuoden jälkeen, ensin kirjeenvaihtajan avuksi. Vuonna 1961 valmistui uusi D-torni, johon muutti kansliaosasto. Sirkka nimitettiin kansliaosaston sihteeriksi ja hän oli tehtävässä vuoteen 1974. Viimeiset vuodet työurallaan Sirkka oli teknisen kirjaamon palveluksessa ja konttori-, konehuolto- ja kalustehankintatehtävissä Lauri Ihaniemen alaisena.

Strömbergin Perhelehden vuoden 1943 huhti-elokuun numerossa Sirkan aviomies, alikersantti Elis Tuomikoski kirjoittaa kevätkirjeessä Syväriltä: ”Kevätaurinko houkuttelee heittämään kaikki liiat vaatteet päältä pois ja oleskelemaan enemmän teltan edessä kuin sen sisässä. Ja korvike kiehuu kenttäpakissa nuotiolla oikeastaan pikemmin kuin korsun hellalla. Komentaja viljelee suurella antaumuksella keittiökasveja korsumme ikkunan eteen laittamassaan kasvilavassa ja allekirjoittaneen oma, pieni pyöreä kukkapenkki on korsun edessä kasvavan hongan juurella. Sota jatkuu. Syvärillä on kevät”. Sirkka muistelee lähettäneensä miehelleen kirjeessä orvokinsiemeniä. Elis Tuomikoski työskenteli varastonhoitajana Strömbergillä.

 

Lähde:
ABB linkki – Juhlajulkaisu, teksti Ritva Herrala
Toimittanut: Leena-Maija Tuominen
Valokuvat: Pitäjänmäki Seuran arkisto