Alkupää Takkatien alueesta sai ensimmäisen teollisuusalueen asemakaavasuunnitelmansa jo 18.4.1942, Birger Brunilan allekirjoittaman jaotuskaavan nro 2281 muodossa. Uudenmaan lääninhallitus vahvisti kaavan 17.3.1944.
Ajankohtahan oli sellainen, että maa oli pääosin Helsingin kaupungin omistamaa, mutta tuolloin vielä Helsingin maalaiskuntaan kuuluvaa aluetta, ja liitettiin siis suuren alueliitoksen mukana Helsinkiin vasta 1946.
Martela Oy syksyllä 2006
Takkatien loppupään ja Arinatien alueen ensimmäinen asemakaava laadittiin 14.12. 1959, Väinö Tuukkasen allekirjoittama kaava nro 4666, jonka sisäasiainministeriö vahvisti 23.2.1960.
Tämän asemakaavan perussisältö on edelleen voimassa suurimmalla osalla Takkatien loppupään ja Arinatien varrella olevia pienteollisuustontteja. Lisäyksenä tehtiin jo vuoden päästä muutos, jonka ministeriö vahvisti 17.1.1961 (kaava nro 4869). Muutoksessa tonteille lisättiin vain määräys “tontille saa rakentaa yhden enintään 60 m2 suuruisen asuinhuoneiston”.
Teknos Oy syksyllä 2006
Takkatie-Spiselvägen nimi (nimetty 1951)on johdettu entisestä ennen 1946 annetusta nimestä Uunitehtaantie-Ugnsfabriksvägen. Arinatie-Ärilsvägen (nimetty 1960) liittyy viereiseen Takkatiehen.
Pesula Lumikki
Takkatien alkupäässä oli vanhastaan se Kastorin tehdas, josta Uunitehdasnimi oli peräisin. Kastorin konepaja (1923-1934) huomattava työnantaja 1920-luvulla (69 henkeä). Kastorin kiuastehdas oli vielä 1970 luvulla Takkatiellä.
Rengashalli Oy Hetmanni Ltd
Alueella on tätä nykyä 40 tonttia, 100 yritystä ja noin 1 000 työpaikkaa.
Finnvoxin studio
Yksi alueen merkittävimmistä yrittäjistä on Finnvoxin studio. Se on Suomen vanhin levytysstudio. Erkki Ertesuo perusti sen marraskuussa 1965 ja siitä asti se on ollut Pitäjänmäen teollisuusalueella. Lukuisat suomalaiset muusikot ovat vierailleet ja vierailevat edelleen studiolla. Katso myös Wikipedia: Finnfox
Pitäjänmäki Muistelee 